perjantai 28. huhtikuuta 2017

Miten Osku kissa pärjää Onnin poismenon jälkeen?

En muista lainkaan kuinka pitkä aika Onni kisun poismenosta on, mutta se on kuin eilinen. Ei myöskään päivääkään ole, ettei Onni olisi ollut ajatuksissa. Uskon, että Osku kisulla on ollut samansuuntaisia ajatuksia ja olemme perheenä tarkkailleet Onnin poismenon jälkeen paljon Oskua. Toki myös mietin, inhimillistämmekö liikaa Oskua, sureeko Osku, mutta olisi toisaalta juuri inhimillisyyden nimissä julmaa ajatella, ettei Osku surisi.




Osku on käyttäytynyt hyvin merkillisesti Onnin poismenon jälkeen. On ollut tilanteita, että Osku on tullut ulkoa ja suorastaan meidän mielestä huutanut ilmoille tuskaansa, missä rakas ystävä Onni on. Osku on aivan selvästi etsinyt Onnia ja Osku myös on aivan selvästi ollut hieman sekaisin. Osku saattaa mennä minuutin välein sisään ja ulos ja Oskun puheen pulputukselta ei tule loppua. Osku ei ole ikinä puhunut näin paljon. 





Meidän silmiin Osku on nyt aavistuksen surumielinen hahmo, jotenkin puolikas, jotain olennaista puuttuu. Oskun elämästä puuttuu 14-vuotinen paras ystävä, jonka kanssa Osku kasvoi pikku tiitiäisestä asti. Josta Osku piti huolta, jonka vieressä Osku nukkui ja jonka Osku pesi joka päivä. Nyt Oskulla on paljon vähemmän hommaa ja uskon, että vaikka kissa onkin, Osku on aavistuksen yksinäinen.

Minä tietenkin kissahulluna pohdin olisinko uusi kissamainen perheenjäsen se ratkaisu. Voisi kuitenkin olla Oskun eläkepäiville epäreilua, että ottaisimme pienen riiviön Oskua kiusaamaan. Samun kanssa Osku ei tunne sielujen sympatiaa lainkaan, toisin kuin Onni eläessään. Meidän ei auta muuta, kuin rapsutella mahdollisimman paljon Oskua ja ajatella, josko aika parantaisi. Oskun kohtalo on myöskin surullinen muistutus siitä, että meistä aina joku jää viimeiseksi toista suremaan. <3




Peukut ja hännät pystyyn, että Osku ilahtuu, jahka tulee aidosti kevät ja kesä. :) 

Oletteko te huomanneet, eläinystävienne kokevan surua tai joitain vastaavia kokemuksia. Onko vinkkejä lohdutukseen? 

Leppoisaa perjantaita kaikille. <3


keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Ikärasismia onko sitä vai ei?

Nyt mennään taas kauhean subjektiivisella otteella, joten olisi hienoa, jos kommenttikenttään tulisi pulinaa ja muiden kokemuksia ja missä yhteyksissä ikärasismia on teidän kohdalla ilmennyt ja miltä se on tuntunut. 


Kuva Kodin Kuvalehti Instagram


Omalla kohdalla ikärasismiin pureutumisen koen haastavaksi, koska pyrin erottamaan omat tunteeni ja ikään liittyvät pelkoni todellisesta minuun kohdistuneesta ikärasismista. Voin todellakin 100% kokea, että olen saanut osakseni ikärasismia, mutta yhtä hyvin kaikki voi olla omaa kipuilua ja ikäkriisiin liittyvää tunteilua ja en osaa erottaa pelkojani todellisuudesta.

Tiedostan faktasti, että tämän ikäisen naisen on jo hieman haastavampaa työllistyä. Tiedostan myös ettei miehet juurikaan enää vislaile kadulla. Vislailemattomuudella ei ole merkitystä, koska aikanaan on vislattu ja se kiintiö on jo täynnä ja tänä päivänä minulle merkitsee vain mieheni hyväksyvä ja rakastava katse. 


Kaiken ikäisenä voi hassutella, jos kadottaa huumorin, on käytännöllisesti katsottuna ikäloppu.


Pyrin myös blogikuvioissa erottamaan vaikeasti eroteltavan seikan eli koomisen blogini nimen ja ikäni. Minäkö keski-ikäinen nimenä ei ole kovin mediaseksikäs ja voin kertoa, että sille on jopa hämmentyneenä naurettu päin näköä. Toki blogini nimi kuvaakin hyvin ikägenreä, jossa pörrään, mutta siltikin odotusarvo blogini nimen perusteella on jo hieman koominen uudelle ihmiselle. Blogini ja minä emme kuulosta hienolta ja aikanaan blogini nimen perustinkin vastaiskuna hienoudelle. Hienoutta minusta oli jo maailma täynnä. Siltikään blogini nimi ei määritä hienommuuttani tai sen puutetta, tiedän kuka olen. 


Minä olen minä, enkä vain numero.


Miten sitten erottaa ikärasismi? Tässä kaipaankin teidän apua, mutta omista kokemuksistani voin sanoa sen verran, että kun menen johonkin tilaisuuteen, eivätkä nuoret ihmiset minua tervehdi tai en tiedä kuka on henkilökuntaa ja kuka ei, oloni on kiusaantunut. En tiedä edes onko oloni kiusaantunut nuorten puolesta, joilta on joku kasvatusnappula jäänyt kytkemättä päälle vai olenko kiusaantunut oman häpeällisen nolon olemukseni kanssa, joka huutaa keski-ikäinen pallero.

Parhaiten ns. blogiasioissa, jos ei nyt lasketa mukaan blogin nuoria ihania lukijoita, on kohdelleet aikuiset, joilla on sydämen sivistystä. Heille useimmiten kelpaa aitous ja luotettavuus, ne arvot, joista meidät keski-ikäiset monesti tunnistaa. Monen nuoren voi olla vaikeaakin olla aito, koska on vielä niin hukassa oman identiteetin etsimisen kanssa.


Se että tykkään nuorekkaista tavaroista ei tarkoita sitä, että yritän olla nuorempi, kuin olenkaan.


Mutta entäs nuorten joukossa? Eräässä aiemmassa blogiportaalissa minut on laitettu "henkisesti" omaan karsinaan ja todettu, että kiva blogi ja kivassa kasvussa omassa kohderyhmässä eli suoraan voi lukea ikäryhmässä. Tuolloin heti pystyin päättelemään, ettei kohderyhmäni ollut heille mielenkiintoinen, sillä en kilpaillut kaikkien kanssa samalla tasolla ikään katsomatta, vaan velloin tyhjän panttina omassa kohderyhmässä, olin sivullinen. 

Missä koen selkeää ikärasismia, siellä en luonnollisesti viihdy vaan voin arvokkaasti siirtyä toisaalle. Koomisinta kaikessa on, että itse en koe olevani pelkkä keski-ikäinen täti, vaan monella tapaa paljon muuta, kun on jo kilometrejä ja elettyä elämää matkassa. Kauneinta minulle onkin vanhukset, joiden kasvoilta paistaa tuikkivat silmät ja onni. Milloin tämä arvo ja look on kiinnostavaa ja lakataan myymästä nuorien kasvoilla kaikkiin kohderyhmiin?


Minulle maistuu herkku jos toinenkin, minun kroppa, joka ei ole lainkaan koominen.


Jokainen ikä on kaunis ja hyvä ja ei ole naivia todeta näin, jos erityisesti ikänsä tyytyväisyydellä ja ylpeydellä kantaa, oli minkä ikäinen tahansa. Hyvänä esimerkkinä Lenita Airisto, upea ja sanavalmis nainen joka ei anteeksi pyytele. 

Aion taistella sitä vastaan, että olen jossain karsinassa koominen keski-ikäinen täti ja eläköön mm. Marks&Spencer joka halusi vuosi sitten minut mainostamaan heidän vaatteitaan tai eräs alusvaatebrändi, joka olisi halunnut minut malliksi. Arvostan teitä suuresti ja peukut annan. Koska jos yritykset ja me yhdessä murramme jäitä, ehkä lapsemme saavat kasvaa "iättömässä" ilmapiirissa, sillä jos tyydymme yhteiskunnan meille asettamiin ikärooleihin ja pysymme niiden vankeina, eikä kukaan pidä älämölöä mistään, ei mitään tapahdu. 

En ole kokenut ikärasismia työpaikoilla edes päälle 40-vuotiaana tai ollessa jopa pankin konttorin vanhin. Blogimaailmassa olen saanut kokea ikärasismia, koska olen joutunut taistelemaan niin monen yrityksen kanssa, enkä vain yhden. Silti en osaa sormella osoittaa, onko blogimaailmassakaan minuun kohdistuneet jutut, joista olen hieman hernettä ottanut nenuun, olleet ikärasismia vaan pikemminkin blogin koomiseen nimeen kohdistuvaa tai vilpittömästi on vaan haettu jotain aivan muuta. Kuitenkin jatkuvalla syötöllä erilaisten yritysten kanssa puleeraaminen on osoittanut, miten hyvin voidaan kohdella ja miten joissain yrityksissä en ole edes vastaamisen arvoinen. Mutta se onkin jo ihan toinen tarina sitten se. 

Koen, että Pinkit korkokengät Maiju ja 40+ blogiyhteisö ovat esikuviani, ikään liittyvien myyttien murtamisessa ja työssä ikäisteni nostattamisessa tasa-arvoiseksi eri ikäisten kanssa, kaikkien kanssa. On vain ihmisiä, ei ikää, milloin opimme tämän?
Maijuliini

Tähän loppuun 12-vuotiaan tyttäreni kommentit hänen eilen katsoessa omia vauvakuviaan ja me vanhemmat kuvissa mukana. "Äiti olet ollut niin laiha, sun pitää kuntoilla. Onpa sulla äiti ollut hyvät sääret, voisit saada ne takaisin, jos vähän kuntoilisit". Oma aikuismainen vastaukseni "nooh tule sitten sanomaan, kun olet synnytellyt lapsia ja olet viiskymppinen". 

Lapsekkaista asioista tulee hyvälle tuulelle. 

Tarinan opetus, kroppa rapistuu ja me muiden silmissä, mutta ei kadoteta sisäistä hehkua ja ylpeyttä omasta itsestä. Aika on armoton kaikille, eikä se säästä ketään, mutta on onni saada elää kaikki vaiheet, suorastaan etuoikeus, joten otetaan kaikki irti siitä, eikä anneta yhdenkään ihmisen pilkallisen naurun tai torjunnan murentaa omaa olemusta. Ei kumarreta sinne missä meitä ei kunnioiteta, sillä voiko aitouden lisäksi olla tyylikkäämpää mikään muu, kuin omanarvontunto. Pidetään myös meteliä meistä aikuisista, mutta tyylillä, se me osataan. :) Sisin ratkaisee tässäkin. <3

Kaunista päivää kaikille. <3






tiistai 25. huhtikuuta 2017

Saako koiran kaljuttaa?

Epätoivon kyllästämää tekstiä pukkaa nyt ulos. Eilen meinasi mennä vati kotia siivoskellessa ja jouduin istahtamaan ja huilimaankin välillä. Siivousmielialaa ei helpottanut edes Spotify:n kuumimmat tanssihitit, imuri vaan ei viuhunut yhtään sen paremmin, vaikka sukkuloin biisistä toiseen koittaen saada huutavasti kaipaamaani nostetta mopin viuhutukseen.

Voi elämän kevät, miksi ei kukaan kertonut miten paljon kultaisestanoutajasta lähtee karvaa? Kun olen tampannut matot, imuroinut kaikki kulmat ja jokaiseen siivouskertaan menee vielä tunteja ja tunteja ja 2vrk ja koirankarvat hilluu jo ympäriinsä, kuin pilkaten sisäistä siivousmonsteriani.

Tykkään todellakin, että on siistiä, ettei nurkissa pyöri planeetan kokoisia pölypallerokerrostaloja, lattialla ei ole hiekanjyviä, mutta minkäs teet kun on Samu Samppaliini, tuo suklaasilmäinen hurmuri. Ei se Samun vika ole, että Samu on joskus tuunattu niin karvaiseksi ja nuo karvathan Samusta tekeekin komean, oikean kulmien leijonan.

Mutta miltä se tuntuu, kun käytät tuntikausia kodin siisteyteen ja sitten kuin joku "kaataisi kahvia kaiken päälle" ja sotkisi kätteni jäljen. Eilen suurinpiirtein revin hiuksiani päästä, koska karvaa oli vaan niin tuhottoman paljon. Pölypussi, joka on normaalia isompaa mallia, menee kahdella imurointikerralla täyteen! Ostin muuten Gigantista imuriin myyjän avustuksella pölypusseja, niin eihän ne sopineet meidän vehkeeseen tietenkään. Leikkasin sitten pahviosiota kapeammaksi, jotta saisin pussukan istumaan imurin pölyä ahmivaan uumeniin ja sillä seurauksella, että leikkasin samalla pussukkaakin ja ei kun ilmastointiteippikin kehiin. Ei Gigantin ja meikäläisen torveloudet ole kuitenkaan Sampan vika...

Nyt se vaan on kuulkaas niin, että vaikka kaikki kodin kulmilla nauraisi, Samu tuo upea kultainennoutaja, tunnettu komeasta leijonanharjastaan, lähtee trimmaukseen ja Samulta pätkäistään tukoittain karvaa pois. Trimmaus on Samulle varmasti pelottava kokemus, mutta ei sen jälkeen Samu peiliin katso ja ihan sama mitä muut ajattelee Samun uudesta kepeästä ulkomuodosta. Meillä on karvattomampi koti ja parempi mieli, Samulla ei ole niin hottentotti, eikä iske sitä aivan kamalaa visvasairauttakaan, joka viime kesänä paksun turkin kosteuden takia iski eli maailman kamalin ja kivuliain kostea ihottuma hot spot.
Tarinan opetus on se, että koira ei pääse "pilkuistaan" eikä kenenkään  uljaus ole friisyyristä kiinni. Enkä minä pääse siisteysneurooseistani ja asioille löytyy aina ratkaisu. Se parhain opetus kuitenkin on,  ei ole väliä mitä muut ajattelee. Samu tietää kuka Samu on ja me tiedämme miten rakas Samu meille on, joten jos Samu näyttää tänä kesänä hieman jännältä, eikä rotunsa pörheäturkkiselta edustajalta, niin sehän on totta totisesti ihan meidän oma asia. 
Taisteleeko kukaan samojen siivousturhaumien äärellä, trimmaatko koiraasi, trimmaisitko ikimaailmassa kultaistanoutajaa? Se on moro, nyt kun on karvaisa päätös tehty, heti jotenkin pilvet väistyi ja tuli tunne, on hyvä päivä tänään. Hyvää päivää teillekin. <3

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kuukauden suosikit huhtikuu 2017




Taas on aika tarkistella, mitkä kosmetiikkatuotteet ovat sykähdyttäneet sydänalaa viimeisen kuukauden aikana. Kuten blogibanneristakin huomaa, nyt on huumaava tuoksu kyseessä. Banneriin asti ei nimittäin pääse, kuin kaikkein parhaimmat, sykähdyttävimmät ja kauneimmat tuoksupullot. Sain vielä houkuttelevan idean kuvata omenaisen DKNY Be Tempted tuoksun kesämekossa paljain jaloin omalla pihalla,  vaikka kevätsäät eivät asiaa oikein suosineet, niin nainen taipuu moneen, kun jokin oikein inspiroi. :)

DKNY Be Tempted tuoksu on ilmestynyt markkinoille jo viime syksynä ja punainen pullo on kerrassaan vaikuttavan kaunis. Vaikka kyseessä on syksyn markkinoille ilmestynyt tuoksu,  oman tuoksunenäni Be Tempted on huumannut juuri nyt. Tuoksu onkin herkullisen makea ja samalla kutsuvan lämmin.

Ensituoksu pitää sisällään mustan viinimarjan lehden nuppuja, jotka kohtaa mielenkiintoisen herkullisella tavalla lakritsin. Mehukkuutta ja makeutta ensituoksuun luo punaiset hedelmät, sitruuna ja omena.

Sydäntuoksussa tuoksuu kukkaisena orvokki, appelsiininkukka ja ruusu. 

Lopputuoksussa mirha antaa tuoksulle hennon itämaisen silauksen, vanilja huumaavan ihanaa makeutta ja indonesialainen patsouli syvyyttä. 

Tuoksu on jo nuoteista päätellen omiin moniin muihun tuoksuihin verrattuna erilainen ja uniikkikin, mutta jännä miten herkullisesti toimiikaan kukat, hedelmät, mirha, laksitsi ja vanilja. 

Saatavuus 30ml/49e ja 50ml/67e ja sarjaan kuuluu myös suihkugeeli ja vartalomaito. Sokokselta mm. saa ostettua oman Houkutuksen itselleen, tuoksun joka taipuu iltatuoksuksi ja kaikkiin vuodenaikoihin. 



Clarins on tuonut jotain niin söpöä tämän kevään markkinoille ja vain rajoitetuksi ajaksi. Skin Illusion Blush hennon värisävyn poskille antavat poskipunat, jotka tulevat söpöistä söpöimmissä rasioissa. Jo pahvilaatikoiden pois heittäminen on omalla kohdalla haasteellista. Purkeissa on taasen suloisia sydämiä ja kannessa peili. Itse punat töpötellään korkissa kiinni olevalla sienelle. Nämä punat kulkee iloisesti käsilaukussakin mukana, loistavan kierrekorkkimekanismin sulkiessa punan turvallisesti purkkin sisälle. 

Clarinsin Skin Illusion-värivoiteen koostumus on siirretty poskipunaan. Skin Illusion Blush-poskipunan koostumus sulautuu täydellisesti ihoon ja jättää sille luonnollisen näköisen lopputuloksen. Pakkauksen salaisuus: Kun pakkaus kierretään auki, poskipunavippaan tarttuu juuri oikea määrä poskipunaa, joka on helppo taputella kevyesti poskipäihin. Skin Illusion Blush poskipunasta on saatavilla kolme eri sävyvaihtoehtoa: luminous pink, luminous coral ja golden havana.

Skin Illusion Blush, suositushinta 20,00 euroa, mielestäni erittäin passeli hinta tälläisestä söpöydestä. Aika kiva ja lompakkoystävällinen lahja vaikka äidille äitienpäivänä. Näistä varmasti pitää kaiken ikäiset naiset. <3


Daily Energizer Lovely Lip Balm-huulivoide, hurmaa myös tällä kertaa pahvisella pakkauksellaan. Itse huulivoiteen tuoksu on omaan nenääni persikkainen aprikoosi. Jos haluat itselle aidosti hoitavan huulivoiteen, kannattaa satsata tähän ja hintakaan ei ole päätä huimaava, sillä huulivoide kestää iät ja ajat ja omakseen tälläisen saa 15,30eurolla. 

Täyteläisen tuntuinen huulivoide kosteuttaa huulia vähintään kahdeksan tunnin ajan, tasoittaa huulten pintaa ja tekee huulista aiempaa täyteläisemmän näköiset. Lisäksi huulivoide antaa huulille kevyen roosan sävyn. 

Tuotteen koostumus sisältää karitevoita ja luomukaakaovoita, jotka hoitavat huulia ja vähentävät niiden rohtumista. Luomuherukkauute yhdessä aktiiviaineen kanssa silottaa huulten pintaa. 

Lovely Lip Balm korostaa huulten omaa väriä. Huulivoide sisältää ”älykkään” pigmentin, joka reagoi huulten pH-arvon kanssa ja korostaa välittömästi huulten omaa sävyä. 

Lovely Lip Balm -huulivoiteen hauska ja trendikäs pakkaus on suunniteltu luontoa kunnioittaen. Normaalia kevyempi huulipunakotelo on valmistettu pahvista, johon materiaali on saatu kestävän kehityksen menetelmin hoidettujen metsien puista valmistetusta paperista.

Tämä huulivoide on kerrassaan hurmaava. <3

Uskotteko eteeristen öljyjen rauhoittavaan voimaan? Tuoksujen herättämät tunteet ovat ihmisissä vahvoja ja itse olen jo pidemmän tovin töpötellyt mm. pulssipisteisiin rauhoittavia ja unta tuovia eteerisiä öljyjä. 

Tällä kertaa olen testannut Ulla Grace-luonnonkosmetiikkasarjan Welness care sarjaa ja näistä Stress Free Lotionia, joka lievittää stressiä. Tuotteen sisältämät eteeriset öljyt auttavat selkeyttämään ajatuksia, tasapainottamaan kehoa ja mieltä, kun on hallittava monia asioita samanaikaisesti. Laukaisee jännityksiä. Levitä tuotetta kaulalle, rintakehälle ja ranteisiin, rauhoittaa mukavasti alati levotonta mieltä ja tuoksukin on kerrassaan miellyttävä. 

Niskahartia-alueen jännityksiin taasen Ulla Grace sarjan Neck Tension Relaxer lotionia, joka sulattaa lihasjännityksiä ja tiukkuutta. Eteeriset öljyt elvyttävät aineenvaihduntaa tukkoisissa lihaksissa. Lämmittää kudoksia, helpottaa epämukavuutta ja antaa liikkuvuutta lihaksille. Levitä tuotetta runsaasti ongelma-alueille ja uusi käyttö aluksi n. 4 tunnin välein, myöhemmin vain tarvittaessa. 

On tuntunut todella hyvältä hartioilla, mutta harmi kyllä pullo on 30ml eli omassa käytössä kuluu varsin vikkelään, sen verran jumissa hartiat ovat. Loistava taasen omalle miehelle, jolle joskus tulee hartiat kipeäksi, mutta joka ei kärsi jatkuvasta hartiajännityksestä. 

Sweet Dreams Lotion on omasta mielestäni näistä kolmesta paras tuote. Ensimmäisenä yönä lotionia siveltyäni nukuin, kuin tukki ja nyt monena aamuna on ollut kerrassaan ramaiseva olo. Eteeristen öljyjen rauhoittava vaikutus edistää hyvää ja elvyttävää yöunta. Helpottaa nukahtamista. Auttaa tasapainottamaan nukkumisen ja helpottaa nukahtamista. Levitä tuotetta kaulalle, rintakehälle ja ranteisiin ennen nukkumaan menoa. Sopii myös lapsille. Alle 3-vuotiaille käytä tuoksuna pumpulitupossa vuoteen nurkassa.

Ulla Grace sarjaan kuuluu kyseinen Wellness Care, johon kuuluu myös positiivista mieltä ja piristystä tuovia tuotteita. Lisäksi sarjaan kuuluu Beauty eli ihonhoitotuotteita, Sport ja Pharma

Sarjan tuotteet ovat luonnollisia ja vegaanisia ja itse Ulla Gracella on jo 30-vuoden kokemus hyvinvointialalta ja eteerisistä öljyistä. Oheiset tuotteet n. 30e luokkaa ja saatavuus mm. Sokos. 
Latvialainen Madaran pikkusisko ja luonnonkosmetiikkasarja Mossa on tuonut markkinoille kolme herkullista vartalovoidetta, joista sain testiin kaksi. Karviaista sisältävä Moisturising Body Lotion kosteuttava ja hoitava voide vartalon iholle. Koostumus kevyt ja helposti imeytyvä, mutta kosteutus riittää kuivemmallekin iholle. Hieman ravitsevampi Nourishing Body Lotion sisältää tyrniä ja karitevoite. Se sopii jopa atooppisen ihon kosteutukseen. 

Viime aikoina atooppinen ihottuma on levinnyt jopa kainaloalueen iholle ja lisäksi ajeltuani säärikarvat olen saanut jo kaksi kertaa nokkosrokon ja kutina on ollut suorastaan kamala. Mossan ravitsevat voiteet ovat rauhoittaneet mukavasti ihoa ja vaikka olenkin kutkaan joutunut napsimaan allergialääkkeitä, on voide auttanut ihon rauhoittumisessa ja kuivuuden suhteen erinomaisesti. 

Kiinteyttävä Firming Body Cream napakoittaa ihoa ja hidastaa ikääntymisen merkkien ilmaantumista. Molemmissa testaamissani on nopeasti imeytyvä ja silti kermainen koostumus. Näistä suosikkini on Firming+Repair, joka on omiin tarpeisiini todella ravitseva ja tuoksukin on mieto ja olen haistavinani voiteessa mintun tuoksua. 

Hintaa 200ml riittoisilla vartalovoiteilla on 13,90e. 
Avon lähetti pääsiäisen alla pääsiäistoivotuksen ja rairuohon ja tipujen lisäksi paketista löytyi uusia Avonin hiustenhoitotuotteita. Metsästän jatkuvasti hyviä hiustenhoitotuotteita kärähtäneille itseblondatuille hiuksilleni ja nyt kuulkaas löytyi niin hyvät. 

Advanced TECH Uniques sarjan hiustuotteet toimivat hiuksillani moitteettomasti ja tekivät juuri sen, mitä hiustuotteilta toivon: tuotteet tuoksuvat aivan ihanalle, jollekin marjojen ja hedelmien cocktailille. Hoitoaine on erittäin riittoisa, atooppiset läikät päänahassa eivät oirehtineet, hiuksista tuli pehmeät ja silti tuuheat. Päänahka ei ollut pariin vuorokauteen rasvoittunut. Todellakin näistä hiustuotteista pidän kovasti ja aion hankkia lisää, sillä edukas markettihiustuotteiden hinta houkuttaa ostamaan eli hintaa noin 3-5e luokkaa per purkki. Avoniltahan voi tilailla kuka vaan, kun kirjautuu vain sivuille. :)


Sitten meikkivoide, joka on saanut todella onnelliseksi. Estée Lauder ikoninen Double Wear Stay-in-Place Makeup spf 10, joka lanseerattiin vuonna 1997 eli tuote täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja on edelleen Lauderin myydyin meikkivoide. 

Meikkivoide on varsin peittävä mattapinnan jättävä ja öljytön, kosteudenkestävä, hajusteeton, mutta ei siinä kaikki. Nyt on meikkivoide, joka on pysynyt menoissa mukana aamusta iltaan ja iho vaan jaksaa hehkua samettisen tasaisena. Olen oikein kiinnittänyt huomiota viime aikoina otettuihin valokuviin, joissa aiemmin olen ollut jo puolen päivän aikaan riemunkirjavana ja couperosat loimottaen. 

Tämä meikkivoide ei kuulkaas petä. Yllä oleva kuva sai Instagramin puolella oikean kyselyryöpyn ja vaikuttaa siltä, että varsin moni on matkalla ostamaan itselleen Double Wear meikkivoidetta. Alla oleva kuva taas on otettu puolen päivän aikaan laivalta, jolloin takana oli parin tunnin yöunet, stressaava, jännittävä hikoilua aiheuttava luento 100:lle ihmiselle, arvatkaas jännittikö. 

Viipotusta parsaviikoilta laivalle ja laivalla vielä selkähieronta ja meikkivoide vaan sen kun uskollisena pysyy. Meikkivoiteelle luvataankin 15t kestoa muuttumattomana ja omalla kohdalla nuo tunnit pitävät varsin hyvin kutinsa, sillä ehdin testata meikkivoidetta klo 08:00-00:00 16t ajan. :)

Paras meikkivoiteeni ikinä! Muistakaa kuitenkin, jos hankitte uuden meikkivoiteen, muistakaa kysyä myyjältä oikea sävy juuri sinun iholle ja samalla myös udella sopiiko sinun ihotyypille kyseinen meikkivoide. :)

Aurinkosuojalle vielä erityispeukut ja sille, että meikkivoiteen sävyjä voi sekoitella keskenään. Eli jos hankit itsellesi vaikka tummemman sävyn kesäksi ja vaalean talveksi, niin vuoden aikojen taitekohdissa voit sekoittaa tummaa ja vaaleaa ja taikoa itsellesi juuri täydellisen sävyisen meikkivoiteen. Oma sävyni tällä hetkellä vielä on 1N1 Ivory Nude ja kesällä varmasti siirryn tummempaan. 

Nyt on sellainen meikkivoide johon voin luottaa ja luottaa nimenomaan siihen, että ihoni näyttää hyvältä. On kuulkaas aika mullistava juttu. 
Löytyikö kuukauden suosikeista jotain omia suosikkeja tai kutkuttiko jokin tuote erityisesti juuri sinua? Löytyykö kyseisiltä sarjoilta joitain muita suosikkeja, vinkkejä otetaan ilolla vastaan. Toivottavasti teille löytyi uusia vinkkejä ja mieltä kutkuttavia tuotteita. 

Polkaisen tästä Kaapelitehtaalle Iskelmä Radion ja Iberon kutsumalle brunssille ja mukaan lähtee ainakin Pinkit korkokengät ja Kristallikimara. Mitä siellä touhutaan tänä sunnuntaina? Oikein sydämellistä päivää kaikille ja postauksen kosmetiikat on tosiaan saatu blogiin testiin. 

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kokkailtiin mielettömiä Semperin herkkuja Hellapoliisin luona!




















Pääsin Pinkit korkokengät Maijun tätikaveriksi kokkaamaan gluteenitonta ruokaa, Semperin kutsumana ja Hellapoliisin Katin tiloihin. Mukana menossa tuttuja oli myöskin Saaranlautasella ja Ranteita myöten taikinasa. Kannattaa kurkkailla kaikkien blogeja ja ihastua erilaisiin mahtaviin resepteihin. 

Maijullahan on keliakia ja monen monta kertaa on Maijun kanssa metsästetty Maijulle sellaista ruokaa, mitä me muutkin syömme. Joskus on ollut Maijulle tarjolla vain kirsikkatomaatteja ja monesti Maijulla onkin omat eväät matkassa mukana. Maiju on muutenkin gluteenittoman ruoan äänitorvi ja on loistavasti kasvattanut keliakian ja gluteenittoman ruoan tietoisuutta.

Maijulle olen omasta massustani selittänyt, että vehnä kivistää ja turvottaa ja valkenipa eilen sitten sellainen seikka, että minulla 30-vuotiaana todettu ärtyvän paksusuolen oireyhtymä ei tykkää vehnästä ja gluteeniton ruokavalio olisi hellempää minunkin massulle. Oppia ikä kaikki, vaikka onhan sen massuraukka moneen kertaan kertonut. 

Eilen kahden tiimeissä saimme erilaisia kokkaustehtäviä ja Ranteita myöten taikinasa kokkiparini kanssa kokkasimme kasvislasagnea kerta oli itselle aivan ensimmäinen. Maiju kokkaili Saaranlautasella kanssa savulohivoileipäkakun. Kuvissa toki näkyy paljon herkkuja, jota ehdimme päivän aikana toteuttaa, mutta videolla niitä vasta näkyykin ja se iloinen meno mikä meillä oli. Kannattaa ehdottomasti kurkkia video, vaikka se vaara sen katselemisessa on, että voi pukata aikamoinen nälkä. 

Kiitos kovasti Semper Suomi, Hellapoliisin Kati ja Maiju mahtavasta kokkauspäivästä. Pääsin myös lapsuuden selleriasennevammasta eroon, koska sellerillä suorastaan kyllästettiin lasagne ja jihhuu, sellerihän on ihanaa. Ranteita myöten taikinasa inhokki oli sienet, mutta eipä ole enää eli hyvä me. Gluteeniton ruoanlaitto ei todellakaan ole tähtitiedettä ja se voi olla ja sen kuuluukin olla yhtä herkullista, kuin muukin ruoka. 

Iloista lauantaita kaikille ja herkullista sellaista. Tunnetko keliakiaa sairastavia, onko gluteenittomat ruoat tuttuja ja mikä on sinun kaikkien aikojen inhokkiruoka?

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Tädit ne vasta kehtaa





Kyllä olen varmaan tuuttannut jo joka puolella, että Tädit ovat tällä viikolla Kotivinkissä, mutta vinkataan asiasta täälläkin. Jos ei muuta, niin se on mahtavaa, että Tädit eli aikuiset naiset kelpaa. :)

Juttu oli ihan meidän näköinen ja sanaakaan en vaihtaisi. Arvostan, että juttu tehtiin suoraan meidän sanoin, eikä toimittaja alkanut suurella sudilla värittämään. Hienoa myös, että nostettiin ylös tuo seikka, että Tädit nauraa vain itselleen, ei muille. Jos joku asia saa meikäläisellä karvat totaalisesti iholla pystyyn ja kananlihat päälle, on vahingoniloinen nauru toisten kustannuksella. En tykkää siitä ja kumman paljon sitä jopa ajattelemattomuuttaan harjoitetaan. Nauraminen itselle ja toiselle vaatii suurta pelisilmää ja toiselle nauramiseen saa oikeastaan vain silloin luvan, kun toinen nauraa itse itselleen ja itsekin on valmis heittäytymään samaan soppaan naurunalaiseksi. Jepulis, Tädit on puhuneet. 

Oikein mukavaa perjantaita, nyt porhallan tästä Hellapoliisin johdolla Maijun kanssa kokkaamaan eli Tädit todellakin tubettaa tänäänkin.

Miten siellä lähdetään viikonlopun viettoon?