keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Uni, painajainen, trauma ja oivallus

Vielä kun muutama unenhöytyvä on kiinni mielessä, eikä ensisiemaisu kahvia ole vielä ehtinyt huuhtoa öisiä ajatuksia pois. Hieman tajunnan virtaa traumoista ja niiden käsittelyistä unissa ja miten unia voi tulkita ja kääntää niiden sanoma hyödykseen. 




Unethan ovat monesti yhtä järisyttävää sekamelskaa ja kaikki eivät aina muista edes uneksineensa. Olen kuullut joidenkin ihmisten ottavan unet haltuunsa ja pystyvät jopa antamaan käskyjä itselleen unessa tai muuttamaan unen kulkua. Ihailen unien taitajia, koska itse en lainkaan pysty säätelemään uniani ja näen valitettavan paljon painajaisia, kuin kaikki tukahdetut ja pidätetyt tunteet pyrkisivät unissa monstereina ulos. 

Viime yönä jostain syystä käsittelin unissani hometalotraumaa, jonka oikeasti luulin painuneen jo taka-alalle. Uni sai miettimään, voiko traumoja ylipäänsä koskaan aidosti käsitellä niin, ettei niillä ole enää mitään otetta meistä? Olisinko tarvinut esimerkiksi terapiaa hometalo tragediamme tiimoilta ja "tahriintuuko" ihminen kokiessaan suuren trauman tai surun, muuttuu ja suru jättää jäljen, eräänlaisen stigman, jota muut kaihtaa. 




Mukana unessa oli ihana ja sydämellinen blogiystävä Beauty of Life:n Samira ja häneltä yritin salailla talomme todellisen tilan. Otin sinisellä laattamaisella laitteella näytteitä kosteuspitoisuuksista ja alle 400 arvo kertoi terveestä talosta ja kaikki sen yli viittasivat kosteusvaurioihin. Laitteella sain paikka paikoin jopa 1900 arvot eli käytännössä unessa koin, että lilluimme vetten päällä, kuten todellisuudessa vuonna 2007 talomme suhteen lilluimmekin, vain kumivene puuttui. Samiralle kerroin kuitenkin unessa, että kaikki arvot ovat kohdillaan ja muistan unesta tunteen, kuin tuo valhe olisi kannatellut itseänikin, olla kohtaamatta synkintä totuutta.




Mielestäni en ole lainkaan itsepetoksellinen tyyppi, vaan raadollisen rehellinen, mutta olenko sittenkään. Uni sai miettimään, että kuinka paljon sitä lopulta siloittaa tietä itselleen ja niin taiten, ettei edes huomaa asiaa. 

Monella tavalla olen negatiivisuuden perikuva eli tiedostan armottoman hyvin puutteeni, huomaamatta lainkaan mitä hyvää minussa on, mutta luultavasti siltikin horjun ajoittain itsepetoksen tiellä. 




Hyvinä esimerkkeinä voi olla, vakuuttelen itselleni, että tämän ikäisen naisen tulee valita vartalo tai kasvot, että nassu näyttäisi jotenkin rypyttömältä, kun on pulleammat posket. Miksi ajaa säärikarvoja, ajelemisestahan saa vain kutisevaa ihottumaa. Tai uskottelen vieläkin lukevani monta kirjaa viikossa, kuten ennen, vaikka netti on imenyt minut uumeniinsa täysin. 

Mielestäni tuo uni oli merkillinen liitto vanhan trauman, itsepetoksen ja ystävälle, "parempaa kuin olen" esittämisen kanssa. Unessa esittämistä ei johdattanut ylpeys vaan pelko. Unen analysoituani koin oivalluksen, olla armollisempi ihmisille, jotka eivät avoimesti kerro kaikkea, jotka ovat enemmän simpukoita, joilla voi olla syy, traumat, kokemuspohjaa menneisyydestä, olla paljastamatta asioitaan. He ovat kenties saaneet pettyä, heidän avoimuuttaan ja paljastuksiaan on ehkä käytetty joskus väärin. 




Myönnän, että olen avoin lärppä tyyliin "kerran täällä vaan eletään" ja monesti odotan avautuessani, että toinen kertoo minulle heti kaiken itsestään. Kun ei kerro, saatan joskus miettiä, miksi en ole tuon ihmisen avoimuuden arvoinen?

Merkillisestä unesta oli siten hyötyä, pääsin piirun verran eteenpäin ymmärryksen ja armollisuuden kanssa, oivaltaen, että me ihmiset tulemme eri kokemusten ja taustojen kautta erilaisiin tilanteisiin, eri tavoin ja se meidän oma tapa ei ole aina se oikea, vaan on monta kirjavaa ja oikeaa tapaa toimia ja kertoa asioistaan tai olla kertomatta. 

Kiitos uni, olit taas kerran merkillinen, ahdistava ja hassukin, mutta kun nyt kerran päätin hieman kuunnella sinua, löysin kaiken ilmeisen takaa, ettet ollut pelkkä painajainen, vaan sinun taakse kätkeytyi ajatuksen siementäkin.




Minkälaisia ajatuksia teksti herätti, pystytkö käskemään uniasi, etsitkö niistä merkityksiä, koetko unien kautta oivalluksia, käsitteletkö traumojasi. Oletko simpukka vain avoin hölösuu tai jotain siltä väliltä. Loppuun kevennys, miltä ilman itsepetoksen hippustakaan, moisen unen jäljiltä aikuisten oikeasti täällä näytetään. :)





Aurinkoista keskiviikkoa kaikille ja jokainen on hyvä, oli simpukan kuori päällä kattona suojaamassa tai ei. <3


42 kommenttia:

  1. Näen aika usein unia, joissa olen töissä tai asiakkaan luona tai Espan puistossa! vajanaisesti vaatetettuna, yleensä t-paita päällä, jota koetan epätoivoisesti kiskoa alapäin kiusallisen tietoisena vaatteiden puuttumisesta ja miettine misken taaskaan ole pukeutunut kunnolla kotoa lähtiessä. Kukaan muu unessa ei näytä kiinnittävän asiaan kuitenkaan huomiota.

    Suurin osa ihmisiä ihmettelee kun keron tällaisista unista, mutta onneksi mies näkee samanlaisia, hän seisoo omissa unissaan Stockan edessä ratikkapysäkillä liian pieni kylpyytakki päällä. Naureskellaan sitten unille yhdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmetteleekl, eikö suurin osa näe näitä naku-unia ja minä näem kyllä. Nakuna olen luokassa ja palannut kouluun. En tiedä oliko niissä ajoissa jotain niin jännittävää ja sellaista ujoutta, että menevät aina alastonunet sinne koulun penkille. Mukavaa pääsiäistä💛💛💛

      Poista
  2. Aikamoinen uni, mutta hyvä analysointi ja oivallus! <3 Minä olen sekä salaileva simpukka että avoin lörppä - tilanteesta riippuen. Noin teoriassa minulla ei ole esteitä sille, ettenkö voisi avoimesti kertoa mitä vaan, mutta kokemus on osoittanut, että ihan aina se ei kannata. Ja joskus iskee vaan joku sellainen alemmuudentunne, että mitäs mä nyt omia asioitani kertomaan, kun tuskin ne ketään kiinnostavat kuitenkaan. Siinä sitten toinen varmaan ihmettelee, että miksi tuo on niin tuppisuu ja sulkeutunut :D Ja minä vaan märisen itsekseni, että tuota kuitenkaan mun asiat kiinnosta ja varmaan se sitä paitsi inhoaakin mua... (Ai miten niin alemmuuskompleksinen :D )

    Mainiota päivänjatkoa ja toivotaan ensi yölle kivoja unia, eikä mitään vanhoista traumoista kumpuavia juttuja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikessa moniulotteisuudessaan kuulostaa juuri siltä, että sinulla on tilannetajua ja hyvää ihmistuntemusta. Myönnän, että jos tunnen oloni turvalliseksi tulee höyrytettyä vaikka mitä, mutta osaan kyllä olla sitten hiljaa tarvittaessa, mutta kyllä se välillä se kieli liian avoimesti puhuu, että ihmiset voivat ihmetellä. Hyvin on pärjätty tähänkin asti ja jotkut tykkää jotkut ei. ihanaa pääsiäistä sinulle💚💚💚

      Poista
  3. Unissa on sattunut monenmoista. Suossa kävely on ollut kuvaannollinen senhetkiseen tilanteeseen tai katolta putoaminen. Hurjilta tuntuvia kokemuksia!
    Olen avoin ja puhelias turvalliselta vaikuttavassa tilanteessa, mutta ajan myötä olen opetellut olemaan tarkempi kenelle mistäkin avaudun. On ollut pakko opetella rakentamaan herkkyyteni suojaksi seinäkkeitä ja sermejä. Se, joka osoittautuu ystäväkseni sydämestään niin saa minusta samanmoisen. Uskon hyvyyteen ja myönteisyyden voimaan. Olen onnekas, kun jokapäiväisessä työssäni saan kokemuksia yhteydestä rehellisesti omia itsejään olevien pikkuolentojen kanssa. Vastavuoroisuus on palkitsevaa! ❤️ Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostat ihanalta ihmiseltä ja sellaiselta uskolliselta ystävältä. Luottamus pitää voittaa, mutta sen jälkeen sinusta saa maailman parhaan ystävän ja se on juuri oikein. ihanaa pääsiäistä sinulle Tuija💛💛💛

      Poista
  4. Voi apua! Mistähän mä sun uneen pomppasin? Ja vielä niin, ettet voinut kertoa mulle totuutta!! Hahah. Unet ovat niin hassuja.

    Mä oon kanssa viime viikolla nähnyt sellassia unia, et oksat pois. Oon mm. Siirtänyt sängyn vaatehuoneeseen, jotta vihdoinkin saisin oman huoneen. Nähnyt kuinka kalat hyppii akvaariosta maahan sätkimään (kaks kalaa kuoli viime
    Vkolla :( ), ja sit niitä tosi ahdistavia unia!
    Mun terapeutti aina sanoo, et kannattaa kuunnella unia ja tulkita niitä. Unet kertovat meille joskus hyvinkin tärkeitä sanomia 🙏

    Mut sä tiedät, et mun edes ei tarvii esittää mitään mitä ei oo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tajua miten tulit, uneen mutta siellä sinä olit. Jännä nuo kalat, ihan kun nyt taistelisit sitä vastaan että kannattaako vai ei,hyvät ja huonot puolet, siis hankkia kaloja. En tiedä... ihanaa pääsiäistä💚💚💚

      Poista
  5. Aika hassua, että blogissasi oli juuri nyt tämä juttu. Näen paljon unia, mutta en yleensä piittaa niistä. Viime yönä puolestaan näin unen, joka jäi vaivaamaan mieltä. Autooni oli murtauduttu ja sitten se yhtäkkiä syttyi tuleen. Oikeassa elämässä olisin kauhuissani,mutta unessa vain harmissani. Kaikkein kummallisinta oli se, että edesmennyt isäni ilmestyi yhtäkkiä paikalle tilannetta ihmettelemään. Ei kyllä yhtään paranna hysteeristä mieltäni ...sillä olen aina huolissani kun rakkaimpani ovat tien päällä. .! Ilmeisesti auto unessa on yhtäkuin minä ..jos on uskominen unikirjoja😬T.Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa mielenkiintoinen ja juuri tuo, että olit vain harmissasi. Sama muuten täällä, että olen aina huolissani ja joka päivä, että rakkaat tulevat turvallisesti kotiin. Ihanaa pääsiäistä sinulle ja perheellesi💛💛💛

      Poista
  6. Viime aikoina olen itsekin käsitellyt jotain traumoja unissa, joten kirjoitus osui ihan hermoon.
    Me törmättiin elävässä elämässä pari viikkoa sitten tilanteeseen, jossa hyvin iso, siis todella suuri, vieras koira oli tulossa kohti, kun olin omieni kanssa lenkillä. Sain kiljuttua niin, että se hämmentyi ja omistajansa sai sen tilanteesta pois. Mutta minä säikähdin. Näköjään kunnolla.
    Koska tässä useampana yönä olen nyt pelastanut koiria milloin mistäkin....

    Ehkä uni on alitajunnan tapa käsitellä asiaa, jotta trauman voi jättää taakseen? Ehkä se vaan vaatii aikaa enemmän kuin uskommekaan...
    Mielenkiintoista pohdintaa kuitenkin. =)

    Ja hei, lörppö täällä, päivää! Hölösuu, koko ajan naama auki, kertoo kaikki omat salaisuudetkin.... *huoh*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan selvästi sinun unissa käsittelet traumoja ja ihan varmasti uni on siihen lääkettä tai nuo unet. Olipahan muuten pelottava tilanne, ei ihme, että säikähdit ja asia tulee uniin.

      Sama täällä hölösuu, mutta onko sillä mitään väliä, kerranhan täällä tosiaan eletään ihanaa pääsiäistä sinulle.💚💚💚

      Poista
  7. Minä näen lähes joka yö unia ja toissayönä vasta kummallinen uni olikin. Minulla oli ex-mieheni kanssa yhteinen lapsi (joka näytti ihan parhaimmalta ystävältäni) ja aika usein menin meidän entiseen taloon vauvan kanssa, koska halusimme ns. yhteistä perheaikaa vaikka emme olleetkaan yhdessä. Ex-miehen nykyinen nainen aiheutti unessa kaikkea ärsyttäviä tilanteita, että heräsin unesta syke tuhansissa ja aivan paniikissa vaikka unta ei voi luokitella painajaiseksi. Uni oli kyllä niin kummallinen, että huh huh :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä niin mielenkiintoisia unia etten suorilta käsin osaa ajatella mitä voivat tarkoittaa, muuta kuin, että siinä jollain käsittelee eroa exästä oli kyllä hurja uni ja vaivas varmaan mieltä. Ihanaa pääsiäistä Laura💛💛💛

      Poista
  8. Minä näin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä unen, jossa vahingossa pussasin ystäväni miestä. Muistan hyvin sen tunteen, että apua, pakko kertoa Mialle, että ei ollut tarkoitus, ihan vain poskipusua yritin :) Kerroin ystävälleni unestani ja häntä vaan nauratti :D
    Ymmärrän kyllä oikein hyvin, jos hometalosta on jäänyt sulle traumoja.
    Ihanaa keskiviikkoa Tiia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänniä nuokin unet ja minun mielestä on mahtavaa,että voit ystävälle kertoa olette selvästi todella hyviä ystäviä, teillä on kunnon huumoria. ihanaa pääsiäistä sinulle Outi💚💚💚

      Poista
  9. Tiia-rakas, täällä toinen avoimuuden perikuva joka on avoimempi kuin päivän Kaleva tai teillä varmaan Hesari. Voin kertoa lähes ventovieraalle kaiken itsestäni, minussa ei ole siis minkäänlaista suodatinta. Sen kyllä blogissanikin joskus huomaa (miten niin eilen kerroin piereskeleväni, jokainenhan sitä paukuttelee).
    Itse näen niin kummallisia unia että välillä ihan hirvittää.
    Mutta ihana oot, tiedäthän sen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet aivan ihana ja hei kaikkihan piereskelee. Upeaa ja Aurinkoista pääsiäistä. 💚💚💚

      Poista
  10. En mä unista niinkään tiedä... mutta olen todellinen hölösuu! Täällä nettimaailmassa olen jostain syystä "arka" avautumaan, mutta livenä tulee höpötettyä kaikkea mahdollista... joskus ois voinut ehkä jättää jotain sanomatta :D
    - Ihanaa iltaa Tiia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tosiaan voisi pitää sen, suu kiinni, olisi mahtavaa päästä sinun kanssa höpöttämään, jutuista ei varmasti tulisi loppua. ihanaa pääsiäistä💛💛💛

      Poista
  11. Olipa hienoa tulkintaa, eikä ole ihme, jos hometalo on traumatisoinut sinua.

    Itse huomaan usein aamuisin, että edellisen päivän tapahtumat ovat tulleet uniini. Olen ajatellut, että unissa ikään kuin jatkan asioiden pohtimista ja koen kenties ahaa-elämyksiäkin.

    Painajaisia näen hyvin harvoin, mutta pari viikkoa sitten näin unen, jossa olin jossain sadunomaisessa linnassa, joka oli täynnä kamaluuksia. Minun piti hakea jostain linnatornista jokin asia yksi kerrallaan. Jouduin aina palaamaan torniin uudestaan ja uudestaan. Joka kerta tullessani tornista, käytävällä pyörivät sirkkelinterät kasvoivat kasvamistaan. Niitä yritin väistellä parhaan taitoni mukaan. Oli todella ahdistava olo, kun heräsin.

    Ihanaa pääsiäistä hulluista unista huolimatta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavaa jos käsittelet tapahtumat seuraavana yönä ja työstät niitä. Tuo sinun painajaisesi on kyllä oikea kunnon seikkailu. luet paljon kirjoja, niin varmasti mielikuvitus laukkaa. Aika mieletön uni! ihanaa pääsiäistä💚💚💚

      Poista
  12. Huomaan toisinaan unissa toistuvia teemoja, joita sitten pohdiskelen. Usein sieltä löytyy jotain symbolista juuri siihen elämän hetkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. unia kannattaa kyllä työstää ja miettiä, sieltä voi löytyä paljonkin viisautta. Mukavaa pääsiäistä💛💛

      Poista
  13. Oi oi, nyt olet mielenkiintoisilla vesillä =D. Minä näen unia joka yö ja mitä omituisempia. Joten minä jos kuka haluaisin todella ottaa unet haltuun! Jesta että välillä on niin menevä yö että aamulla ei ole lainkaan levännyt olo =D. Unet on jännittävä asia. Ihanaa pääsiäisen aikaa sinulle ihanainen <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin tutulta. Onkohan meillä aivoissa joku kemiallinen juttu, että nähdään niin vilkkaita unia ja välillä on oikeasti aamulla ihan loppu. Mukavaa pääsiäistä ja hyviä unia Katinka 💚💚💚

      Poista
  14. Mun viimeisimmän unen merkitys oli ilmeisesti, että täytyy tulla teille yökylään :D
    Oli ihana nähdä, Tiiuskainen! <3 Kivaa pääsiäisen aikaa teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihana uni Mia. Eihän sitä koskaan tosiaan tiedä, suloista pääsiäistä sinulle ja halit. 💚💚💚

      Poista
  15. Mulla on tosi vilkas unimaailma ja varsinkin stressavina aikoina työjutut tulevat uniin. Yleensä niissä unissa jotenkin mokaan, myöhästyn töistä tms. Mutta sitten näen tosi paljon kaikkia muitakin unia, esim. yksi yö vierailin tulevan kotimme työmaalla ja siellä oli aivan erilaisia rakennuksia, mm. varaston tilalla oli 80-luvulta peräisin oleva matalao puurakennus, jossa oli koiratarha - siis siinä meidän tulevan kodin vieressä :D

    Ihanaa pääsiäisen aikaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa jännä tuo koiratarhakin ja totta kun on stressiä, näkee paljon painajaisia ja sitä varmasti jollain lailla työstää ja sitä ahdistusta unissa Mukavaa pääsiäistä. 💛💛💛

      Poista
  16. Näen kaikenlaisia unia, myös enteileviä ja värillisiä. Näen, koen, maistan, haistan, tunnen... Mieti ne ihanat unet herkkubuffetista, jossa saa syödä kaikkea tulematta ähkyyn tai lihomatta Uuh, mutta toisaalta, sama pätee painajaisiinkin, kun joku satuttaa tai piinaa.. Kaikki tuntuu todelta. Pystyn herättämään itseni ja myös kääntämään unia, jos en ole kipeänä. Tulkitsen uniani myös joskus. En aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on todella mielenkiintoinen unielämä. Minäkin kyllä pystyn maistamaan sen ihanan suklaan unissa, mutta unille en pysty tekemään mitään,en pysty hallitsemaan niitä lainkaan, se olisi mahtava voima. Mukavaa pääsiäistä💚💚💚

      Poista
  17. Uskon vahvasti unien terapeuttiseen vaikutukseen, saan joskus niistä vastauksia ongelmiin tai ne johdattavat miettimään asioita eri kanteilta! Näen paljon unia, harmi kun ei muista (ainakaan kun stressi päällä) niitä kaikkia, Joskus huomaan omaavani kyvyn hallita unta ja kuljettaa sitä oman halun mukaan, se on aika huimaa kyytiä! Pahimmat painajaiset ovat just niitä käärmeunia (ovat vallanneet sängyn ja koitan pysytellä mahdollisimman liikkumatta etteivät pure...) tai siihen, että olen alasti tai vaikka ilman housuja jossakin tärkeässä jutussa. Parhaimpia ovat ne, joissa edesmennyt mummo tulee visiitille : ) Kivan lumista & valoisaa kiirastorstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käärmeunet ovat pahimpia tai jos perheelle sattuu jotain. Koskaan en pysty hallitsemaan unia, tuo on niin mielenkiintoista, kun edes kerran pystyisin, se olisi varmasti voimaannuttavaa. ihanaa pääsiäistä Heli💛💛💛

      Poista
  18. Taisi taas äskeinen viesti kadota jonnekin kissan astuessa näppikselle, mutta uusi yritys ;)

    siis olipas taas viisas ja oivaltava postaus! On ihanaa miten kohtaat kaikki asiat uteliaasti ja käsittelet niitä monelta eri kantilta ilman tuomitsemisen häivääkään, niin sitä oppi erinäisiä asioita itsestään ja muista. Ihailtava piirre ihmisessä!

    Itse kuulun niihin unimanipulaattoreihin, joka voin muuttaa unen sisältöä ja suuntaa halutessani, mutta olen usein miettinyt jääkö aivoiltani ja alitajunnaltani jotakin käsittelemättä kun sen vapaata virtaa ohjailee? Todennäköisesti näin käy. Olen muutenkin enemmän simpukka kuin hölösuu, joten on ihan loogista, etten anna unienkaan olla kontrolloimattomia 😁

    Simpukkuuteeni on syynsä. Olin aikoinaan työtehtävissä, joissa jouduin tekemään paljon erittäin epämielyttäviä ja omaa moraalianikin vastaan olevia päätöksiä, ja oli pakko pitää anonymiteettiä somessa (tuli ilmankin niin paljon uhkauksia yms. kakkaa, ettei perheen takia ollut vaihtoehtoja). Vielä nykyäänkin olen todella varovainen ihmisten suhteen (siksi anonyyminä). Surullista sinänsä, koska se estää minua myös kohtaamasta ihmisiä, jotka voisivat osoittaa tämän uskomukseni ihmisten pahansuopuudesta vääräksi ja se saa myös minut automaattisesti näyttämään anona ilkeältä kasvottomalta kommentoijalta.

    Ihanaa pääsiäistä! Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei Minna, jouduitko näpyttelemään uudelleen kaiken kiitos että jaksoit. 💚

      Kyllä minä varmasti usein tuomitsen ja olen sitruunakin,mutta kaikessa olen ankara itselleni ja haluan kuulostella miksi tuomitsen miksi siis olen sitruunans. Onko minulla oikeutta siihen vai Johtuuko rumat ajatukset omasta huonosta olosta useimmiten johtuu, mutta joskus on niin epäreilusti kohdeltu, että kyllä minäkin olen joskus oikeassa. Vielä tällöinkin yritän ymmärtää ihmistä joka on ikävä, että M
      Mistä hän tulee mikä on syy, mutta jos toinen ihminen ei koskaan ota vastuuta ja on aina ikävä niin lopulta minä katkaisen sitten ihmissuhteen ja se ihmissuhteen katkaiseminen ei ole helppoa vaan vaatii kauheaa kipuilua. Meni nyt vähän asian vierestä, mutta lähdin tuohon analysointiin siitä, etten tuomitsisi. Kyllä minä välillä tuomitsen, tuomitsen itseni ja muutkin, mutta on hyvä syväluotaavasti aina pohtia, syyt siihen tuomitsemiseen.

      Sinulla on ollut sellainen työ, että se on varmasti jättänyt jäljet, ollut jopa pelottavaakin ja traumaattista. Silloin jos joutuu tekemään päätöksiä itseään vastaan, se on todella vaikeaa paikka. Lisähöysteenä on tullut ihmisten julmuus, olet saanut sen kokea, joten en yhtään ihmettele että olet simpukka. Muista olla itsellesi armollinen siitä simpukkuudesta (huh onkohan suomen kieltä) sinulla on siihen täysi syy ja se on jopa järkevää kokemiensa perusteella suojella itseään. Ihminenhän oppii kokemastaan ja tuo on looginen käyttäytymismalli siitä.

      Mutta ilkeältä Minna et koskaan näytä, sinun kommenttisi ovat blogini sokeri en halua sanoa suola, koska se kuulostaa negatiiviselta. Olet erittäin fiksu ja viisas ja älykäs perustelet kommenttisi aina Monelta kantilta ne ovat erittäin mielenkiintoisia ja odotan niitä kovasti ja olen erään blogiystäväni kanssa sivunut sinun kommentteja että miten mahtavia ne on. Nyt olet aivan liian ankara itsellesi, anonyymi ei tarkoita ilkeyttä, ei todellakaan vaikka, joskus blogeissa paasataan että anonyymi ilkeili, niin se ei tarkoita todellakaan sinua vaan sitä jotain tuntematonta, joka anonyymiyden suojassa päästelee omia höyryjään. Olet Minna ihan paras, paljon halauksia ja mahtavaa pääsiäistä sinulle. 💛💛💛💛😘💛💛💛

      Poista
    2. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, olen tällä hetkellä vastailemassa kommentteihin puhelimella ja se on hieman haastavaa ;)

      Poista
  19. Nyt kyllä pisti hiljaiseksi, luin tämän postatuksen ja istuin muutaman sekunnin ihan liikkumatta, heureka! Se että noin viisaasti analysoit noita asioita avasi minun mielessäni vuosia olleen umpisolmun tai lukon, miksi sitä nyt haluaa sanoa.
    Useita vuosia sitten jouduin tilanteeseen jossa vuosikymmeniä jatkunut henkinen- ja taloudellinen väkivalta (tästä puhutaan muuten hirveän vähän mutta mm. töissä käyntiä kontroloitiin) alkoholisti puolison taholta eskaloitui pahoihin parisuhde vaikeuksiin. Lähipiiri alkoi välittömästi levittämään minusta perättömiä juttuja joihin pieni yhteisö lähti innolla mukaan. En olisi uskonut mitä pahuutta ihmisitä löytyy. Uskonnollinen yhteisö sulki minut ulkopuolelle (itse en ole uskossa, mutta sukuni suurelta osin on) ja seisoi yhtenä rintamana puolisoni rinnalla. Olin lähes vuoden "eristettynä", ainoat ihmiskontaktit olivat minulla työpaikalla. Asioita selviteltiin puolisoni kanssa terapiassa ja olemme tänäpäivänä edelleen naimisissa. Tämän episodin jälkeen uskoin vuosia ihmisistä pelkkää pahaa, näin kaikkien huonot puolet ja varsinkin parisuhteita arvostelin mielessäni, nähden kaikissa vääristyneitä valtasuhteita.
    Entinen avoin, iloinen ja helposti lähestyttävä persoonani oli poissa, simpukka oli napsahtanut kiinni. Osittain lopullisesti, mutta tähäpäivänä pystyn ajattelemaan ihmisistä hyvää ja näen kovankin kuoren alla inhimillisyyttä. Kuitenkin kaikki lähimmät ihmissuhtteeni ovat peruuttamattomalla tavalla muuttuneet, selän kääntäminen minulle elämäni vaikeimman kriisin keskellä avasi silmäni. Olemme ns. "hyvää päivää kirvesvartta" väleissä. Vanhenevat vanhemapani alkavat ihan näillä hetkillä tarvita apua jokapäiväisissä asioissaa, mistähän he ajattelivat apua nyt ostaa? Minusta ei heidän asioitaan hoitamaan enään ole, asia jota aiemmin pidin itsestäänselvyytenä.
    Niinkuin sanoit, trauma muuttaa ihmistä pysyvästi. Kun on koskettanut pohjaa näkee enemmän, myös sen mitä varjoissa piileskelee. Kirjoitan poikkeuksellisesti anonyymina, pieni maa pienet piirit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kokenut suorastaan järkyttäviä, niin aikoinaan parisuhteen saralla, kuin yhteisön. Olen aina kyllä iloinen jos parisuhde pysyy ja vaikeudet pystytään selvittämään. Eihän avioliitto valassa turhaan sanota "tahdon", joskus on vain se "tahdon". On myös suurta sydämen suuruutta antaa anteeksi ja rakastaa.

      Se että ihmiset valitsevat puolia, hylkäävät, ottavat kantaa, tietämättä sen paremmin, kertoo juuri mielen köyhyydestä joillekin ihmisille on turvallista ajatella vain pintaa yksioikoisesti. Jos he miettisivät asioita syvemmin, se voisi olla pelottavaa ja voisi jopa paljastaa jotain heistä itsestään samalla. Myönnän että itsellänikin on jäänyt tietyissä suurimmissa suruissa mieleen Ketkä ovat olleet tukena ketkä ei ja myös ketkä ovat tukena silloin, kun olen onnellinen niitä on jopa vielä vähemmän.

      Eli tiedän mistä puhut, kun on joutunut myrskyn silmään, näkee kaiken, sen synkänkin kirkkaammin.

      En osaa tuohon vanhempien hoitamiseen sanoa mitään muuta kuin, että meillä on tällä hetkellä mieheni vanhempien kanssa sellainen tilanne, että he ovat pahasti muistisairaita ja miehenni joutuu hoitamaan heitä koko ajan yhdessä veljensä kanssa mutta kyllä ihminen venyy läpi harmaan kiven, kun on pakko. Usko siis voimiisi, sinulla on varmasti, niitä vaikka kuinka paljon.

      Itsekin mietin etten koskaan enää pystyisi käymään läpi esimerkiksi tyttären avosydänleikkausta uudelleen, mutta, jos olisi pakko niin kyllä sen sitten jaksaisimme ja venyisimme, joten kovasti voimia sinulle. Kiitos tästä kommentista, joka oikeasti pysäytti ihan tähän sohvalle ja jäin miettimään sinua. Oli rohkea avoin ja pysäyttävä kommentti, sinulle toivon kaikkea hyvää, sinulle ja miehellesi. Muista että teillä on toisenne. Sydämellistä pääsiäistä💚💚

      Poista
  20. Mä en jostain syystä paljon näe unia, tai sitten muista niitä kun on tapana pompata sängystä kuin jojo, just 2 minuuttia ennen ennen kuin kello edes soi. Mistähän kroppa senkin tietää vai käykö kellossa joku ääni vähän ennen? Unet on musta parantavia usein, silloin harvoin kun niitä näen. Miten sä kerkiätkin analysoimaan unetkin? Mutta tuon allekirjoitan. Suru jättää aina jäljen. Toiset sen hyvin piilottaa ja toisissa sen näkee joko elämänviisautena tai melankoliana. Tuokin on totta mitä anonyymi sanoi, traumakin jättää jäljen, sitä vaistonvaraisesti katsoo mitä siellä varjoissa lurkkii... Eletty elämä näkyy, osaisi vaan pitää sen kuoren poissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkia unia ei tosiaan muista eli varmasti näet unia, mutta et muista niitä eli itse joskus näen niin pelottavia unia, että herään kesken unen. Sillon muistan unenhyvin vahvasti, mutta harvemmin silloin jos en herää kesken unta, niin sitten en muista sitä. Unia ehdin
      analysoida yön pikkutunneilla useinkin tai heti herättyäni, kuten tälläkin kertaa,kun uni oli vielä iholla kiinni minussa.

      Sinulla on selvästi jo sisäinen herätyskello tietynlainen rytmi, jonka kehosi ja unimaailmasi ymmärtää.

      Minäkin jäin anonyymin kommenttia paljon miettimään,muistan kun meille kymmenen vuotta putkeen tapahtui kaikkea järkyttävää kaikesta en voi edes täällä puhua, mutta hometalo,lapsen sydänvika ja aviokriisikin siihen mahtui mukaan, niin pitkään odotin mitä seuraavaksi. Myönnän että minussa on sellaista surumielistä melankoliaa, ollut ja toisaalta pikkutytöstä asti, johtuen taas tietyistä lapsuuteen liittyvistä asioista. Mutta kuorta en anna itselleni tulla, en koskaan, enkä koe edes tasapainottelevani sen asian kanssa, kun minuun isketään, niin sattuu lujaa,mutta taas siitä omien voimien ja mahtavan tukiverkoston avulla selvitään. Anteeksianto on myös suuri voimavara. Myönnän, että olen saanut pettyä ihmisiin kovaakin, mutta olen osannut myös antaa monille anteeksi. Tosin kaikkia en minäkään päästä lähelleni on, aika hyvä ihmistutka kenet kannattaa päästää, ehkä siksi olen päässyt vähällä tai sitten kaikki on vain tuuria. ihanaa pääsiäistä sinulle💛💛💛

      Poista
  21. Mulla kyllä tulee välillä uniin asiat, joita käsittelen terapiassa tai jotka on muuten vaan pinnalla. Ja avoimuudesta. Ennen olin paljon avoimempi ja helposti kerroin asioistani kelle vaan, joka kuunteli. Nykyään osaan suojella ittiäni paremmin, eikä oo enää tarvettakaan kaikille kertoa kaikkea.

    VastaaPoista