perjantai 28. heinäkuuta 2017

Kun elämä antaa sitruunoita

"Jos elämä antaa sinulle sitruunoita, tee siitä mehua", voisikin olla tee niistä sitruunaisia tuoksuja. Rakastan nimittäin kirpeitä, sitruksisia tuoksuja yli kaiken ja haaveissa on ollut pitkään tehdä hyvinkin erilaisia sitrustuoksuja sisältävä postaus. 

Ensimmäisenä haluankin kertoa Louis Widmerin uutuustuoksuista, joita on keväällä ilmestynyt peräti kolmea erilaista. Nyt kannattaa nimittäin tuoksuallergikkojen/tuoksuherkkien olla silmä kovana, sillä Louis Widmerin tuoksuja myydään vain apteekeissa ja mainostetaan tuoksuiksi "ilman tuoksuallergeenejä". Eli olen toiveikas, että Louis Widmerin kolmikosta voisi löytyä myös tuoksuherkille sopiva tuoksu, joka ei ärsytä, eikä aiheuta allergisia oireita.





Raikas, kukkainen ja aromaattinen tuoksu. Herättää aistit auringon kypsyttämien hedelmien ja hehkeän kukkakimpun yhdistelmällä. Vehmaat vihreät lehdet, hurmaava freesia, heleä jasmiini sekä hyppysellinen vihreän teen aromia muodostavat energisen tuoksun. Pohjatuoksuna sekoitus mehukasta persikkaa, vivahteikasta myskiä ja hienostunutta puuvivahdetta. 


Tuoksunuottien mukaan tuoksussa ei ylläriylläri ole sitruunaa, mutta minun tuoksunenääni kyseinen Louis Widmerin tuoksu on saippuaisen sitruunainen tuoksu, niille päiville, kun haluat tuoksua vain puhtaalle, saippuaiselle ja sitruunalle. Hyvinkin nostalginen tuoksu ja liitän tuoksun vahvasti lapsuuteen ja kotonamme käytettyyn sitruunasaippuaan. 


Oheisista linkeistä pääset kurkkaamaan myös kaksi muuta Louis Widmerin tuoksua, joista oma suosikkini on Louis Widmer L'Eau de Peau Eau Douceur - tuoksu, josta ensialkuun tulee mieleen makea hattara, joka lämpenee ja syvenee kauniisti ja pieni vaniljainen makeus, jää hennosti kutkuttelemaan. Kolmas myytävillä oleva Louis Widmer tuoksu on nimeltään Louis Widmer L'Eau de Peau Parfum Elixir - tuoksu. Kyseessä on aavistuksen tummempi tuoksu, mutta ei voimallinen ja sopisi hyvin syysiltojen tuoksuksi.

Vaikka tämän sitruunaisen Louis Widmerin tuoksun korkki pysyy tiukassa, niin kahden muun tuoksun korkit ovat aavistuksen höllät. Itse lasipullo on ylellisen painavaa lasia, joten suosittelen ettette roikota näitä tuoksuja korkeista, ettei pääse tuoksu vahingossa tipahtamaan lattialle. :) Kannattaa tosin olla muutenkaan roikottamatta tuoksuja korkeista. ;)
L'Occitane on luonnonmukainen ja tehokas ihonhoitosarja Provencesta, jonka kauniisiin purkkeihin ja pulloihin olen varmastikin ihastunut aivan ensin. Tuoksut ja tuotteet kuitenkin kulkevat positiivisessa linjassa kauniiden pakkausten kanssa ja en edes osaa laskea kuinka monta L'Occitanen pakkausta on vuosien saatossa käsieni läpi mennyt. 

Ehdottomia lempisarjoja L'Occitanelta on ollut Verbena ja Verveina sarjat, joissa sitruunan tuoksu ja rautayrtti piristävät kehoa ja mieltä. Kyseiset tuoksut ovat olleet jo vuosia käytössä ja tapoihini kuuluu suihkuttaa raikasta tuoksua heti suihkun jälkeen vartalolle. 

Rautayrtti on raikkaan sitruunainen tuoksu, joka saa mielen virkoamaan aamulla ja herätyksen tapahtuvan aavistuksen hellemmin. Ensituoksu on erittäin pirteä, mikä sopiikin aamun herätykseen loistavasti, mutta hyvin pian tuoksu kuitenkin pehmenee iholla, jättäen iholle luonnollisen pirteän tuoksujäljen.
Jälleen kannattaa tuoksuherkkien olla silmä tarkkana, sillä Weledan luonnonkosmetiikka tuoksu agrume, voisi olla sellainen, joka ei ärsytä tuoksuallergikkoja. 

Raikkaan Jardin de Vie Agrume-tuoksun greipin ja mandariinin vivahteet vievät ajatukset kesän lämpöön. Sitruksista vartalo-tuoksua pehmentää täyteläinen santelipuu. Weleda jardin de Vie– eteerisiin öljyihin pohjautuvat, 100% luonnolliset tuoksut. Weledalta löytyy neljää erilaista tuoksua, joten näistä varmasti jokainen löytää oman suosikkinsa. Muita ovat Helokki, Ruusu ja Granaattiomena. 

Saatavuus Sokos, Stockmann, Ruohonjuuri, Life, sekä useat terveyspainotteiset liikkeet ja verkkokaupat. 

Seuraavaksi päästään hienostuneeseen Le Jardin de Monsieur Li, Hermès tuoksuun, jota omistan pikkaraisen 30ml pullon ja joka tyhjenee jostain kumman syystä aivan liian vinhaa tahtia. Le Jardin de Monsieur Li tuoksussakin aistin pienen pienen saippuan puhtaan vivahteen, mutta se on niin hento, että se luo tuoksulle vain sellaista aamukasteen puhtauden tunnetta. 

Tuoksu sisältää kumkvattia, jasmiinia ja minttua, joista yhdessä syntyy erittäin hienostunut, kauniin puhdas sitruunatuoksu, herkkä, eikä lainkaan äkkipuskeva tai terävän sitruksinen, vaan pumpulinpehmeä. Kyseessä on unisex tuoksu, mutta henkilökohtaisesti koen tämän olevan enemmän naisille. 

Hermès tuoksuja myy Stockmann tavaratalot ja valikoidut Sokos liikkeet. 
Carthusia Mediterranio tuoksu on silkkaa sitruunaista ilotulitusta, mutta ei sentään niin räiskyvänänä, että sylkirauhaset alkaisivat toimimaan. Vaan pehmeän pirteää luonnollista sitruunan tuoksua, joilla on virkistävää aloittaa aamu.

Mediterranio tuoksu on omistettu yhteisesti Euroopan, Afrikan, Aasian ja Välimeren kansoille. Tuoksussa hurmaa aurinkoinen etelän tuoksu sitruunasta ja yhdistettynä vihreään teehen. Tuoksulla on ihanaa aloittaa aamu ja herättää aistit pirtsakalla tuoksulla. Suihkugeeli ja tuoksu saavat sitruunaisen pilviunelman viipymään iholla pitkälle päivään. 

Tuoksuvaihtoehtoja löytyy neljää erilaista ja myös vartalovoidetta on saatavissa. Lisäksi tuoksuja voi hankkia voidemaisena, jotka tulevat upeissa rasioissa. Carthusia tuoksut ovat sinulle, joka haluat tuoksulta luonnollisuutta, ylellisyyttä ja jotain uniikkia. 

Saatavuus: Iso-Roballa liike "Find Me", sekä "Helmi" kemikalioliike Helsingin Munkkiniemessä ja lisäksi Vip Valentinon verkkokaupasta. Carthusia tuoksut ovat olleet esillä Sinebrychoffin näyttelyssä ja tuoksukuvaus on sieltä. Sarjasta löytyy myös miehille omia tuoksuja ja kodintuoksuja. Eikö kuulostakin ihanalta. 
Aqua de Allegoria Limon Verde on myöskin unisex tuoksu, kuten Hermès tuoksukin. Siltikin Guerlainin tuoksun miellän myöskin enemmän omaan makuun naiselliseksi tuoksuksi. Guerlainin tuoksu on enemmän mandariinisempi, kuin Hermèsin Monsieur de Li, mutta kumpaisessakin tuoksussa on samaa hienovaraista saippuaisuutta ja samaa uniikkia hienostuneisuutta, Guerlainin tuoksu vaan on mandariinisempi ja kirpeämpi, kuin Hermèsin. 

Aqua de Allegoria Limon Verde ensituoksussa ryöpsähtääkin limen tuoksu, sydäntuoksu sisältää vihreitä nuotteja, trooppisia hedelmiä, viikunaa ja sokeriruokoa. Aavistuksen syvyyttä ja miehisyyttä tuoksulle luo tonkapapu. 

Aqua de Allegorian tuoksut pulloineen ovat kyllä vieneet sydämeni ja muita suosikkeja onkin viime vuonna ilmestynyt Pera Granita tuoksu. Guerlainin tuoksuja myydään mm. Sokoksella ja Stockmann tavarataloissa.
Tällä kertaa olen toiveikas, josko tuoksuherkätkin löytäisivät itsellen tuoksut, joko Louis Widmerin apteekkituoksuista, jotka eivät sisällä tuoksuallergeenejä, tai Weledan 100% luonnonmukaisista eteerisistä öljyistä valmistetuista tuoksuista.

En pysty nimeämään suosikkeja, koska kaikki kyseiset tuoksut ovat toisistaan niin erilaisia. Yksi asia on varmaa, sitruunaiset tuoksut eivät ole omalla kohdalla kesätuoksuja, vaan haen niistä energiaa ympäri vuoden.

Sitruunaa rakastan lisätä veteen tai vichyveteen. Smoothie piristyy aina ripauksella sitruunaa ja inkivääriä. Salaattikastikkeeseenkin laitan oliiviöljyä, suolaa, mustapippuria, balsamicoa ja sitruunaa ja pyöritän kaikki yrtit kyseisessä kastikkeessa. 

Yksi suurimpia herkkujani on sitruunamarenkipiiras, josta tykkään tehdä aika kirpeän, mutta kirpeyttä pehmentää vaahtomaisen pehmeä marenki, jonka teen tomusokeriin, enkä tavalliseen sokeriin ja saan siten marengista taiottua pilvenpehmoisen. Pollo Limonello eli sitruunainen kanapasta on myöskin meidän lemppareita ja kyseiset sitruunaiset reseptit löydätkin täältä. 

Pidätkö sinä sitruunaisista tuoksuista tai sitruunaa sisältävistä ruoista tai herkuista? Löytyykö sattumoisin joku tuoksu näistä oman kodin kosmetiikkahyllyltä tai onko vinkata joku muu hyvä sitruunainen tuoksu tai herkku/ruoka?

Pirteää perjantaita kaikille ja kuvien tuoksut ovat pr-näytteitä, joista kahdesta olenkin jo aiemminkin kirjoitellut täällä blogin puolella. (L'Occitane ja Carthusia)







torstai 27. heinäkuuta 2017

Mikä siinä nyt oikein maksaa?












Eilen Souliina tuli kylään Porvooseen ja tehtiinkin oikein kunnon Porvoo-kierros. Päivän päätteeksi tultiin vielä meille iltapäiväteelle ja pukkasi oikein kunnon kuvaussessio, no koska mansikat on vaan niin kauniita. Siinä oli perheen eläimillä ihmettelemistä, mikä ihmeen show täällä oikein on meneillään. "Meille ei tipu mitään", eläimet varmaan tuumi ja miksi yhtä annosta pitää kuvata kahden naisen niin monen monta kertaa ja niin monesta kulmasta ja vielä kahdessa eri paikassa.

Joskus sitä kyllä sortuu älyttömyyksiin metsästäessään itselleen sitä täydellistä kuvaa Huom. siis itselle, sillä kuvaan kännykkäkameralla, enkä muutenkaan ole millään muotoa valokuvaaja, mutta toki aina omaan silmään haluan blogiin ja instaan laittaa sen visuaalisimman kuvan. Kauneus on katsojan silmässä ja luonnollisesti ymmärrän ettei kuvani miellytä lainkaan kaikkia.

Miksi sitten pitää niin paljon kuvata? Piirsin nuorena todella paljon ja vaikka itse sanonkin, siinä oli jopa hieman lahjoja, tosin nekin vähät ovat kaikki kadonneet, kun en ole piirtämistä enää harjoittanut. Huomaan kuitenkin, että valokuvaaminen on samanlaista, rauhoittavaa ja rentouttavaa, joka kietoaa pauloihin ja humps voi joskus vallan kadota ajan taju ja se kahvikin jäähtyä. Hulluutta, mutta nautinnollista. 

Silloin kun on mukana samanmoinen blogikamu, niin on vapauttavaa, kun voi valokuvaamisen tunteen antaa mennä täydellä kaasulla, eikä käsijarrulla, etten ole epäkohtelias ystävää tai perhettä kohtaan. Silloin kun en ole blogikamun kanssa liikenteessä, mennään yhden tai max kahden kuvan taktiikalla ja oikeastihan ihan samaa tasalaatua on kaikki kuvat. Eli ihan huijausta ja vähän ehkä maanista, kuvata 20:tä kuvaa yhdestä mansikkacroissantista ja luulla, että sieltä se unelmien kuva sitten joskus syntyy. Toisaalta harjoitus tekee mestarin, toisaalta parhaita kuvia on juuri ne vahinkolaukaukset. No hällä väliä oli miten oli, pääasia on, että on kivaa.
Kuvausassarit ovat aina innokkaina paikalla ja Osku ei luonnollisestikaan saa lipaista kahvia, vaikka selvästi Oskun haaveissa kahvin maistelu onkin. Hauskaa miten eläimet ovat niin uteliaita ja aina punkevat paikalle, kun otan kameran esiin, oikeita linssiluteita.

Rakastatko sinä valokuvaamista tai onko jokin muu harrastus, joka on rentouttavaa, vähentää stressitasoa ja siinä aika ja paikka katoaa. Hyviä kuvausniksejäkin otetaan aina ilolla vastaan. Kaunista torstaita kaikille. <3

Ai niin ja meikäläisen Crocseissa ei ole koristeena herkkusientä/tattia, kuten Souliina luuli, vaan tyttären hylkäämä Seikkailija Dora, jonka tytär on iskenyt äitinsä Crocsiin ja enhän minä henno sitä kenkulista pois ottaa, vaan kuljen koiralenkeilläkin Seikkailija Doran kanssa. 

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kaikille lapsenmielisille ja mieletön essence kynsilakkavinkki!

Eilen vietettiin lapsenmielistä päivää tyttärien kanssa ja kävimme katsomassa Itse Ilkimys 3:n ja Transformers The Last Knight leffat. Juu kaksi putkeen, koska olin leffalähettiläänä saanut liput, jotka toimivat Finnkinon teattereissa, niin ei sitten erikseen jaksa aina suhailla Helsinkiin tai Vantaalle leffan vuoksi, kun meillä tosiaan on kilpaileva leffateatteri ihan tässä Porvoossakin. 

Hyvin jaksettiin kaksi leffaa, kun ruokailtiin välissä. Itse Ilkimys 3 oli mielestäni hyvä ja vaikka en ole maailman nauravaisinta tyyppiä, nauroin leffassa lapsien mielestä ihan häpeäksi asti. Jännä juttu, että ainakin mitä kuopusta tuijottelin, joutui toinen ihan pitämään itseään pokkana, ettei olisi räjähtänyt nauruun, sillä se nauraminen lasten leffassa olisi ollut toiselle hieman noloa. Noh olin nolo sitten lastenkin puolesta ja jäin kyllä tuumimaan, että on se rankkaa tuo murkkuus, kun on sellainen ikä, ettei vapautuneesti voi olla oma itsensä, kuten lapsena ja nyt taasen tälläisenä keski-ikäisenä/varhaisvanhuksena.
Alusta asti Itse Ilkimystä katsellessa hämäsi aivan älyttömän paljon se, että leffan Paha Poikahan oli ilmetty Freeman! Olen vuorenvarma, että leffan tekijät ovat löytäneet meidän oman muusikko Freemanin googlen ihmemaasta ja tehneet hänestä hahmon. Yhdennäköisyys oli aivan ilmiömäinen. Leffaa muuten siivitti aito kasarimusa ja ihan jalalla notkeaksi miltei joutui laittamaan. Itse Ilkimys 3:sta on hieman haukuttu, kai ihmisiä ärsyttää samojen leffa teemojen tehtailu, mutta itse koin, että oli kolmikon paras, tykkäsin todella paljon. Tässä leffassa oli jotain erityisen suloista ja söpöä. 

Yllä oleva kuva täältä ja alla oleva täältä 


Ruoan jälkeen menimme katsomaan Transformers The Last Knight leffan ja voihan jösses, sehän oli aivan älyttömän hyvä! Ok ensin toki piti päästä yli siitä seikasta, että isot robotit ovat hieman silmiin lapsekkaita ja ne muuntautuivat autoksi ym. Mutta kun tuosta nikotuksesta pääsin ylitse, niin olipahan hyvää viihdettä ja jopa niin jännittävä, että taisin jopa yhden kynnenkin puraista sitten lukioaikojen ja tytär taisi purra kaikki. 

Peukut Transformers The Last Knight leffalle, johon oli hienosti kiedottu Pyöreän Pöydän Ritarit ja Merlin, Lancelot ja King Arthur ja voi olla, että se olikin se, mikä leffan vei uudelle tasolle. Noh olen jäävi sanomaan, joten pakko katsoa ne kaikki muutkin Transformersit, joiden luulin olleen 13-vuotiaille pojille tarkoitettu. Noh ehkä sisimissäni asuu sitten aina seikkailunhaluinen 13-vuotias poikatyttö, kivaa huomata sekin, ettei sitä sivupersoonaani ole vielä kuopattukaan.
Kävimme myös Jumbon pelikaupassa, jossa oli kaiken moista ihanaa krääsää, joka miellyttää silmää ja miltei ostin Wonder Woman mukinkin, esteenä vain oli, että meikäläisellä on mukin ostokielto päällä (miehet) ja Pinkit korkokengät Maiju on jo hankkinut minulle oman Wonder Woman mukin, erilaisen tosin.. Joten siksi oli läheltä piti tilanne ja miltei ostin. Hieman jäi kyllä se muki sinne kauppaan kutkuttamaan. Niin minkäs ihminen itselleen voi, himot ne on kaikilla kuulkaa omansa. 

Joka tapauksessa kyseinen Guardians of the Galaxy lippis sytytti siihen malliin, että pakotin tyttären ottamaan valokuvan, joka oli todella kiusaannuttavaa ja tapahtui niin nopeasti, ettei taatusti kukaan ehtinyt huomaamaan. Jäin visioimaan kuitenkin sitä, mitähän jengi ajattelisi, jos alkaisin kulkemaan joka paikkaan kyseinen lakki päässä. Tuo ajattelu vei niinkin pitkälle, kuin suruisiin ajatuksiin, ettei aikuinen ihminen vaan voi kävellä tuollaisella lakilla leimaantumatta hieman hömelöksi nyt ainakin. Ärsyttävää, ettei ihminen saa olla mitä huvittaa, vaan sitä on väkisinkin yhteiskunnan normien vanki. Koska oli nyt se vaan sen verran dorkan hullun magea lätsä, että olisin mielinyt sen jo yleisen huvituksen nostattamiseksi itselleni hankkia, mutta ei kuulkaas loppupeleissä kantti kestänyt.



Asiasta vielä tuhanteen, koska tykkään antaa hyviksi havaitsemiani tuotevinkkejä täällä blogissa. Eli olen saanut kyseisen essencen 1 Goat&Go! Colour Boost kynsilakan varmaan 6kk sitten essence paketissa. Tänä aamuna iski sellainen fiilis, että nyt on pakko saada tuollaiset tumman farkun väriset kynnet ja omg, samalla havaitsin, että kyseinen kynsilakka on aivan uskomattoman hyvä eli 10+ kuulkaas paukahtaa nyt halpiskynsilakalle tuosta noin vaan ja kaupan päälle vielä viisi tähteä ja papukaijamerkki.

Kynsilakka tekee sen mitä lupaa, yksi kerros on niin runsaspigmenttinen, että se todellakin riittää ja lakka kuivuu hetkessä ja vielä kiiltää kauniisti. Ok en ole kynsilakkaa vielä testaillut ääriolosuihteissa, mm. tarroja ja hellaan palaneita ruokia kynsillä raapien, mutta noin yleisestikään mikään kynsilakka kynsissäni ei pysy priimana kahta vuorokautta kauempaa. Sellainen on vaan sula mahdottomuus, koska kohtelen kynsiäni/sormiani niin huonosti. Jo tämä tekstin nakuttelu on kynsilakalle äärimmäisen kuluttavaa.

Noh sain kuitenkin rangaistuksen, että otin kynsilakan testikäyttöön vasta nyt, sillä iski paniikki, näitä on pakko mennä ostamaan lisää ja heti huomenna. Niin on priimaa kuulkaas. Huomenna Souliina tulee Porvooseen ja sovittiin, että yhdessä mennään täydentämään Porvoon Tokmannilta essence kynsilakkavarastot ja sen jälkeen siellä näyttää sitten ei oota. ;) Eli suuri suositus tälle kyseiselle kynsilakalle, vaikka muutenkin olen essencen kynsilakat todella hyviksi ja runsaspigmenttisiksi jo aiemminkin havainnut.

Iloa päivään ja kaikki scifihöperöt ja lapsekkaat, alla pari traileria, Transformers traileri on huikea! Anthony Hopkins niin karismaattinen, että vahva leffasuositus kaikille lapsenmielisille.

Mukavaa tiistaita ja pidetään sisäisestä lapsesta kiinni, maailma on jotenkin värittömämpi paikka ilman sitä pientä lapsenomaista tuiketta, joka ajoittain sydämessä läpättää. 

*essence kynsilakka saatu  blogiin ja sävy on 11 Instant Match ja leffoissa tällä kertaa käyty leffalähettilään ominaisuudessa. 



maanantai 24. heinäkuuta 2017

Treffipub ja Aurinkolahti





Eilen oli taasen pikkuserkkutärskyt ja jo toistamiseen kävimme Treffipubissa herkuttelemassa ja tällä kertaa brunssilla. Treffipubissa on erinomainen ruoka ja puuhiiligrillissä paistetut hampurilaispihvit hakevat vertaistaan. Lisäksi koskaan ei ole täydellisen samanlaista brunssia, eikö laitakin haluamaan kokeilemaan monen monet brunssit Treffipubissa. Brunssin teemat vaihtuvat 5-viikon välein, mutta tosiaan yksikään brunssi ei ole identtinen toistensa kanssa. Jos menette, muistakaa varata pöytä, muutamaa päivää ennen varatessamme, ensimmäinen kattaus oli jo täynnä ja niin tuli kyllä se meidänkin kattaus ihan täyteen. 

Olen kerran aiemmin ollu italialaisella brunssilla Treffipubissa ja eilen nautiskelimme New York brunssin ja voi suorastaan itku sentään, miten kaikki oli niin hyvää. Brunssi oli tulvillaan erilaisia antipastoja ja herkkuja ja lisäksi sai koota oman hampurilaisen. Jälkkärinä hedelmiä, juustokakkua ja mustikkapannukakkuja ja kinuskijädeä. Olin maltillinen ja jätin croissantit syömättä ja hampparinkin söin ilman sämpylää, mutta myönnän maistoin hieman jälkkäreitä ja kyllä kannatti, juustokakku oli kuin silkkaa unelmaa. Kurkin brunsseja eteenpäin, niin 30.7 on välimerellinen brunssi ja ooh 6.8 kiehtoisi kyllä venäläinen brunssi kovasti, miehen kanssa jo sovimmekin, että sinne mennään. :)

Eilinen New York brunssi: Fly away and enjoy the taste of New York!

Persikkajääteetä & tuoremehua (M,G)
Croissanteja, tuorejuustoa, kylmäsavulohta, marinoitua punasipulia & kaprista (L)
Caesar-salaattia (L,G)
Paahdettua bataattia, hasselpähkinää, pinaattia & chiliä (M,G)
Pastramilohta, rucolaa & limeaiolia (M,G)
Club sandwich; kananrintaa, vuohenjuustokreemiä & pekonia (L)
Leikkeleitä, salamia, parmankinkkua & provolonejuustoa (L,G)
Katkarapu-avokadosalaattia (M,G)

Make your own burgers:
Kanniston leipomon burgersämpylöitä (L)
Grillattuja häränlihapihvejä & cheddarjuustoa (L,G)
Pihvitomaattia & pikkelikurkkuja (M,G)
Ranskalaisia, savumajoneesia & chilikastiketta (M,G)

Pannukakkua, jäätelöä & mustikkahilloa (L)
New York -style cheese cake (L)
Tuoreita hedelmiä (M,G)

Brunssin kattaukset klo 10-11.30, 12-13.30, 14-15.30
Hinta aikuisilta 25€

Välimerellinen brunssi: Aurinkoa ja ihania makuja!

Ciabattaa, foccaciaa, hummusta & balsamicoa (M)
Kreetan salaattia: tomaattia, kurkkua, fetaa, paahdettua paprikaa & kapriksia (L,G)
Tabbouleh-salaattia: bulguria, kirsikkatomaatteja, persiljaa & punasipulia (M)
Mezelajitelma: viininlehtikääryleitä, oliiveja, munakoisoa, halloumijuustoa & kananmunaa (L,G)
Varhaisperunasalaattia, herneitä & tsatsikia(L,G)
Sitruspaahdettua lohta & aiolia (M,G)
Mustekala-mustariisisalaattia (M,G)
Grillattuja kanavartaita & chilijogurttia (L,G)
Grillattua merguez-makkaraa & korianterisinappia (L,G)
Souvlaki-vartaita karitsalla & tummalla kantarellikastikkeella (M,G)
Munakoisoa Melanzane (L,G)

Appelsiini panna cotta (L)
Manteli-pistaasikakkua & ruusuvaahtoa (L,G)
Jogurttijäätelöä & tuoreita marjoja (VL,G)

Brunssin kattaukset klo 10-11.30, 12-13.30, 14-15.30
Hinta aikuisilta 25€

Venäläinen brunssi: Tämä on sitä hunajata, hunajata, hunajata sulle! 

Ruisleipää, rieskaa & kirnuvoita (L)
Härkäpelmenejä & tummaa lihalientä (L,G) 
Suolakurkkua, smetanaa & hunajaa (L,G) 
Silakkaa à la Russe, kanamunaa, punajuurta & sipulia (M,G) Vodkagraavattua lohta & tartarkastiketta (M,G)
Tattaripannukakkua, mätiä, sienisalaattia & punasipulihilloketta (L) Hirssisalaattia & pikkelöityjä kesäkasviksia (M,G)
Hatsapurileipää & hapatettua juustoa (VL)
Venäläinen lihalajitelma, villisikapateeta, suolakinkkua, meetvurstia & punaherukkahilloa (M,G)
Karitsaa saslik (ШАШЛЫК), vartaassa grillattua karitsanpaistia & muhennettuja kantarellejä (L)
Voissa paahdettuja juureksia (L,G)

Charlotte russe -kakkua, vadelmaa, kermaa & kääretorttua (VL,G) Jääpuolukoita & kuumaa kinuskia (L,G)
Persikka­rahkapiirakkaa (VL)

Brunssin kattaukset klo 10-11.30, 12-13.30, 14-15.30
Hinta aikuisilta 25€
Treffipub brunssitiedot poimittu heidän Facebook sivuiltaan, kannattaa käydä tykkäilemässä, niin pysyy brunsseista ajan tasalla. Noin muuten kannattaa Treffipubin hampurilainenkin käydä katsastamassa. Treffipubihan sijaitsee Herttoniemen metroasemaa vastapäätä. Ihan siis omaksi iloksi mainostan, koska on löytynyt niin hyvää ruokaa tarjoava ravintola ja omalla kustannuksella on myös joka kerta Treffipubissa ruoka nautittu.

Pikkuserkkujen kanssa kävimme eilen sulattelemassa ruokaa Aurinkolahdessa ja on kyllä huikean hieno paikka, niin lähellä Helsingin keskustaa ja metroyhteyksien päässä. Lokit liitelivät aika räväkkään päiden yllä, joten sain napattua lähikontaktikuvankin lokista. Tuli kyllä mieleen ensimmäinen työviikko Porvoon Osuuspankissa, kun lokki kakki päälle aamusella matkallani töihin. Hih siellä sitten läikkäisillä vaatteilla coolina uutena työntekijäni. Silti lokit kertovat meren läheisyydestä ja lokeissa on sitä jotain, rakastan jopa lokkien kirkunaa. Ai niin pikkuserkkuni Chilisitruunan ruokablogia voi halutessaan kurkkia täältä .

Ehdimme muuten eilen käydä muutaman minuutin vierailulla Fazerin vierailukeskuksessa ja sieltä lähti matkaan tuo länkkäriteemainen uusi Muumipurkki ja oivalsin samalla, että hei minultahan uupuu sarjasta se edellinen purkki!

Eilen oli niin kiva päivä pikkuserkkujen kanssa, vaikka päivää siivitti Osku-kissan oudohko käyttäytyminen. Osku hyökkäsi muutaman kerran mustasukkaisuusdraaman siivittämänä Samun kimppuun ja oikein mourusi menemään. Aina lempeä Osku ei ole koskaan aiemmin tehnyt moista, saattanut joskus ilmaan hutkia varoittaakseen, mutta nyt oli ihan miltei tosi kyseessä, paitsi vieläkään ei Osku kyllä Samua satuttanut, karva vaan pöllysi. Samuhan tästä kaikesta on hyvin järkyttynyt ja pyrkii syliin kovasti. Taitaa Oskulla olla pientä dementian poikasta tai sitten se Onnin poismeno, vaan on muuttanut persoonaa, koska siitä lähtien Osku on ollut hieman outo.

Mukavaa maanantaita kaikille ja me tyttöjen kanssa menemme pilvistä päivää pakoon leffaan. :)

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Kissakuume

Nyt hiljakseen alkaa olla sellainen tunne, että jo vallan ratkean liitoksistani tämän kissakuumeen kanssa. Asialle lisää löylyä toi, kun Porvoon Eläinsuojeluyhdisys julkaisi Facebookissa, että 50 kissaa etsii kotia. Tänään sitten tyttöjen kanssa hieman varkain kävimme tutustumassa kissoihin, vaikka mies lähti eilen Norjaan kalastamaan. En vaan enää pysynyt nahoissani. Minkäänlaisia valintoja ei kuitenkaan tehdä ennen kuin koko perhe on koossa valitsemassa ja päätös on yhteneväinen. Yllä olevan kuvan kissanpentu on jo varattu ja pennuthan menevätkin kuin kuumille kiville, mutta myös pari aikuisempaa kissaa sulatti meidän sydämet.
Meidän edesmenneen mustan pantterin Onnin serkkukin löytyi eläinsuojeluyhdistyksestä ja kyseessä on noin vuoden ikäinen kollikissa, joka odottaa vielä n. kahden viikon ajan, että omistaja tulisi noutamaan hänet kotiinsa. Kisu oli niin hyväkuntoinen, että on jonkun kissa, mutta mahtaako omistaja löytää kissaansa ja miten kissan käy. Tähän tapaukseen ihastui meidän Krista, mutta oli viime kädessä kuitenkin sitä mieltä, että kenties pentukissa kuitenkin, koska toista Onnia ei vaan ole.

Tämä 5-vuotias leikattu poikakissa Karri nimeltään vei aivan täysin minun ja Sofian sydämet. Karri oli niin hellyydenkipeä ja kiltti. Kehräsi ja puski tuhatta ja sataa ja oli tuhansia paijauksia vailla. Karrista joku saisi itselleen aivan mielettömän upean kissan. Karri tosiaan on tuplat meidän Oskua isompi ja itselle tuli tunne, että kokonsa puolesta jo veisi Oskulta kuninkuuden ja sehän ei vallan käy, sillä Osku on nyt meidän perheen pomo ja aito 14-vuotias vanha herra, jota tulee kohdella kunnioituksella. Toisaalta Karri pehmeän luonteensa puolesta voisi sopia meidän Oskulle kaveriksi.
Kyseinen päivä on merkattu koko perheen kalentereihin, jolloin menemme katsastamaan kaikki pennut ja kenties joku pieni ujompi tapaus voisi saada meiltä kodin. Ellei sitten Onnin serkun mustan kissan omistajaa löydy lainkaan ja tuo upea musta kissa vie meidän sydämiä, mustissa kissoissa on sitä jotakin. Elämme siis jännittäviä aikoja ja tällä hetkellä kisut tulevat jopa uniinkin. 

Liityin muuten Porvoon Eläinsuojeluyhdistuksen kannatusjäseneksi ja lupasin seuraavalla kerralla viedä räsymattoja, kuluneita pyyhkeitä ja peittoja löytötalolle. Heillä on kaikesta mahdollisesta pulaa ja arvostan niin, miten siellä neljä mukavaa naista hääri vapaaehtoistöissä. 
Huh pään täyttää nyt kissat ja myös se, että minkälaiseen kisuun meidän Osku voisi tykästyä. Vaikeaahan se kissan sielunelämään on eläytyä, mutta ainakaan kovin villiä kisua meille ei kannata ottaa. Tarina jatkuu ja kirjoittelen täällä sitten hyvän ajan päästä miten meidän käy. Leppoisaa lauantai-iltaa ja ottakaahan yhtä rennosti, kuin kisut konsanaan. :)

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Prada Infusion de Rose

Hei kesä, nyt on löytynyt ensimmäinen aivan totaalisen täydellinen ruusutuoksu. Rakastan kyllä ruusun tuoksua luonnossa, mutta monet ruusun tuoksut ovat hiljakseen alkaneet ahdistamaan iholla, en halua tuoksua pelkästään ruusulta. Prada Infusion de Rose on erilainen ruusutuoksu, kepeä ja raikas, kuin kaunis kesäpäivä ja jostain kaukaisesta horisontista, vienosti kantautuu nostalgisen klassinen ruusun tuoksu.

Infusion de Rose tuoksussa, ruusun tuoksu ei puske päällimmäisenä, vaan kietoutuu tuulen tuoksun kepeyteen, jota lämmittää aurinko. Tuoksu on raikas, tyttömäinen, naisellinen ja hienostunut ja kaikkea yhtä aikaa. Ei lainkaan liin makea tai mausteinen, vaan viehättävä ja elegantti, suorastaan ylellinen. 
Infusion Rose-tuoksu avautuu raikkaalla nerolilla ja aukeaa pian ruusuiseen kukkaansa. Rose-tuoksua on inspiroinut antiikinaikainen sekoitus puutarharuusuja, jotka on käsin poimittu aikaisin aamulla ja nopeasti prosessoitu ja uutettu nerolia, mandariinia ja galbanumia sisältävällä tuoksuvedellä. 

Tuoksu on ilmava, ilman läpikuultavuutta, eläväinen ja raikas. Infusion Rosea kuvataan läsnäolevaksi, mutta siitä on mahdotonta saada otetta, mikä kuvaa tuoksua hyvin. Tuoksu kietoo pauloihinsa salaperäisesti hiljakseen vietellen. 
Prada Infusion tuoksusarja on erittäin mielenkiintoinen ja Les Infusion de Prada-kokoelman vintage henkisiä pulloja koristaa Pradan klassinen perinnelogo, jonka on kehittänyt Miuccia Pradan isoisä vuonna 1913. Uudenaikaisuutta pulloihin tuo, jokaisen pullon oma väri, Infusion Rose-tuoksupullossa herkkä vaaleanpunainen, joka korostaa ruusun tuoksua. 

Les Infusion de Prada tuoksulinja on hyvin runollinen ja herkillä ja läpikuultavilla tuoksuilla yhdistyy vanhan-ajan perinteet nykyaikaan. Kaikki linjan tuoksut on rakennettu samalle pohjalle, mutta ne muuttuvat pääraaka-aineen myötä. Tuoksujen perusrakenne on hämäävän yksinkertainen, piilottaen sisälleen ainutlaatuiset raaka-aineet ja ominaisuudet, jotka kietoutuvat yhteen ihanan herkiksi kokonaisuuksiksi. 
Les infusion de Prada-tuoksulinja vastustaa perinteisiä sukupuolisia stereotyyppejä ja katsoo tämän hetkisten tuoksutrendien ohi. Les infusion de Prada-tuoksut ovat kunnianosoitus menneisyydelle, osoitus ymmärryksestä nykypäivään ja katseesta Pradan tulevaisuuteen.

Jos Jane Austenin ajan naiset olisivat käyttäneet yhtä tuoksua, olisi se ehdottomasti Prada Infusion de Rose, joka on ainutlaatuisen uniikki ja herkkä tuulahdus menneestä ajasta, istuen samalla modernin naisen tuoksumaailmaan. 

Tuoksun saatavuus Stockmann tavaratalot ja 100ml Eau de Parfum tuoksun hinta on 118,50e. Oma tuoksuni on pr-näyte. Seuraavaksi Stockmannille mennessä haluan tuoksutella nämä tuoksut kaikki läpi ja erityisesti Vetiver tuoksun. 

Nyt on ehdottomasti syntynyt tuoksu, joka kestää aikaa sukupolvesta toiseen ja yhdistää, äidit, tyttäret ja isoäidit. Ruusun herkän kauniin tuoksun voi niin monella tavalla pilata, mutta Prada Infusion de Rose on täydellisen uniikki, kaunis ja puhdas tuoksu. Minulle ehdottomasti täydellisin kohtaamani ruusutuoksu. 

Onko ruusutuoksut suosikkeja tai oletko muuten tutustunut tähän nostalgiseen Pradan Infusion tuoksusarjaan? Mitä pidätte pullon ulkonäöstä, herättääkö vintage henkinen pullo ihastusta, vai onko se liian koruton. 

Ihanaa ruusun tuoksuista perjantai-iltaa kaikille. <3

torstai 20. heinäkuuta 2017

Mutsit ei ymmärrä teinejä-miksi mutsit ragee?


Eilen kirjoittelin täällä blogin puolella luopumisen tuskasta, kun lapsi kasvaa, itsenäistyy ja irtautuu äiti-ja lapsi symbioosista. Kyseessähän on luonnon normaali kulku ja hyvin muistan vielä oman murrosiän ja miten rankalta ja toivottomalta elämä ja elämän tuomat haasteet välillä tuntui. 

En ehkä ollut ns. teinipissis, vaan pikemminkin hieman ujo ja pelokas, mutta kodin suojaisassa huomassa, olin varmasti mummilleni ajoittain suorastaan raivostuttava murkku. Muistan hyvin erilaisia tilanteita, kun mummi tuli käskemään laittaa musiikkia pienemmälle ja kasettisoittimestani soi silloin peräti Vivaldin Neljä vuodenaikaa. Muistan miten päättömältä kaikki säännöt, velvollisuudet ja liian aikaiset heräämiset tuntui, talon säännöt jotka kahlitsi omaa kasvuani itsenäiseksi olennoksi. 

Pidän sanonnasta, "ettei taloon mahdu kahta emäntää", sillä se on aika pitkälle totta. Kun kaksi tahdonvoimaista naista elää saman katon alla ja molemmilla on hieman erilaiset ajatukset säännöistä, väkisinkin syntyy klikkejä. 

Omalla kohdalla 14-15-vuotiaana elin pahinta murrosikää ja silloin mummini tuntui mittaamattoman ärsyttävältä. Tilanne alkoi helpottamaan 16-vuotiaana, pahimmat hormonihöyryt olin päästänyt ulos, jopa heittänyt mummia perunaleivoksella, koska yritettiin pakottaa kesämökille, jonne en enää halunnut mennä. Oli poikaystävä ja kaikki ja elin siinä hetkessä. Viikonloppu mökillä tuntui ikuisuudelta. 

Lopullisesti välit muuttuivat täysin normaaleiksi muutettuani kotoa ja muistan miten kävin kilauttamassa mummille puhelinkioskistakin, ensimmäisenä iltana, kun olin muuttanut pois. Muistan muuttopäivänä mummin sanat, kun mummi törkkäsi vielä viherkasvin kainaloon ja seisoin hississä viherkasvi kainalossa hissin mennessä alas ja mummi huusi perään "kyllä sinä lirissä tulet olemaan".

Meillä vanhemmilla on ääretön huoli, kantaako elämä ja näemme lapsemme aina niinä pieninä pellavapäinä. Jopa omahyväisesti hieman kuvittelemme, ettei ne muksut kotoa muuttaessa varmaan millään pärjää, vaikka tuon ajatuksen takana piilee vain mittaamaton huoli lapsista. Tietoisuus siitä, että tiedämme miten kovaa ja pettymyksiä täynnä elämä pahimmillaan on, miten paljon sydänsurua elämään mahtuu ja yhtäkkiä emme saa enää olla puhaltamassa "pipejä" lapsemme kipupisteisä pois. 

Maijun kanssa me kaksi mummokuumeista päästimme sisäiset teinimme ulos, muistelimme omaa murrosikää ja miten vahvana oli tunne ettei mutsi/mummi tajuu mitään". Samalla halusimme ymmärtää koko ympyrän, eli äitiyden ja nuoruuden rankkuuden ja kaikki ne tunteet mitä siihen kuuluu. Miten teiniä hormonit vie ja mutsi on niin juntti, niin juntti. Miten vanhempaa taas koskee, kun lapsi irrottautuu, eikä pidä äitiään minään. Miten kaikki lapsen sanat "mee nyt siitä ja älä jaksa jne" kirpaisee ja miten on vaan pakko muistella omaa teiniyttään, miten ärsyttävä sitä itsekin oli. Ympyrä on sulkeutunut, kunnes se aukeaa uudelleen ja omista lapsista tulee vanhempia. Oikeastaan vasta silloin voi helpommin aueta täydellinen ymmärrys vanhempiaan kohtaan, miten rankkaa työtä vanhemmuus onkaan ja miten ne vanhemmat onkin loppupeleissä ihan yes. 
Alla täysin kuvitteellinen ja kieli poskella tehty video sukupolvien välisestä kuilusta, murrosiän ja vanhemmuuden rankkuudesta ja ristiriidoista ja lopulta myönnytys, että mutsi on aika kiva kuitenkin, heh kun se on hiljaa tai nukkuu. ;)

Tämä postaus oikeastaan on osa 2, eiliseen. Vilpitön asettuminen teini-iän maailmaan, itsenäistymiseen ja siihen, miten murrosikää siivittää oman itsensä peilaaminen erilaisiin kauneusihanteisiin ja sometulvaan. Voisinpa jopa väittää, että tämän päivän teineillä on rankempaa, kuin itsellä oli aikanaan. Kenties me vanhemmat olemme hieman ymmärtäväisempiä, eikä ns. suurta sukupolven kuilua ole, mutta onko se sitten edes hyvä asia vai ei, että lapsia kohdellaan tänä päivänä enemmän silkkihansikkain. 

Sana on vapaa, kaikkea maan ja taivaan väliltä, murkkuudesta, vanhemmuudesta, oman murkkuiän toilailuista ym. olisi vertaistuellisesti kiva kuulla. Terkuin nyt kahden esimurkun äiti, jonka pesästä on lentänyt kaksi mahtavaa aikuista lasta jo pois. Kaksi takana ja kaksi edessä. ;) Mukavaa torstaita kaikille. <3